On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä. Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli. Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän
Onnittelut!!! Job well done!! <3
VastaaPoistaKiitos!
PoistaOnnea paljon , hienoa kovan uurastuksen jälkeen saada ammatti tärkeältä alalta t.Paula Mäntsälä Finland ;)
VastaaPoistaMahtavaa! Onnittelut! :)
VastaaPoistaAnsku
Kiitos!
PoistaPaljon onnea!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaLämpimät onnittelut, hurjan rutistuksen olet kyllä käynyt läpi. Hatunnosto!
VastaaPoistaonnittelut!! mitä ne matikat ym sitten on, joihin ilmoittauduit keväälle..?
VastaaPoistaKiitos! Ne on jatko-opintoja varten :)
PoistaNyt sanon, että hienoa Yksis! :D En edes tajua, miten pystyit opiskelemaan samalla, kun perheenne arki on blogin perusteella siirtymisiä ja kuljetuksia sinne tänne. Mutta ei sillä väliä. Onnittelut!
VastaaPoista- AS-tyttö
Kiitos! Ei ollut helppoa kenellekään meistä :)
PoistaPaljon onnea!!! Hieno suoritus!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaOnnea tuhannesti!
VastaaPoistaPaljon onnea! Todella hienoa!
VastaaPoistaKiitos!
Poista