Siirry pääsisältöön

Maaliskuun 1. 2014

Mitä meille kuului maaliskuun ekana lauantaina? Mitä tehtiin? Minne mentiin?

M herää vähän vaille seitsemän. jannut on melskanneet jo hyvän aikaa
 
Koirakin on sitä mieltä et selkeesti on jo ihan varmasti aamu

onneksi on L:n vuoro nousta ja mä saan jäädä nukkumaan M.n hipsiessä poikien huoneeseen

uusi yritys 8:35

...ja Koira on entistä vakuuttuneempi siitä että ihn varmasti on aamu

K on rakentanut junaradan...

...ja tää kaksikko on kuninkaallisia - "Queen Elsa of Arendelle ja sen pikkuveli"


Koiran aamupissa...

...ja viimeinkin lupa leikkiä sillä kujalla pyörineellä pallolla

sisällä odotti laastarointiprojekti



O tekee aamiaispannareita







mä lähden viemään m.n jalkapalloon


kahvi on mukana - aina

alamäkeen sähköllä

M pelaa autobingoa



harkat alkaa





vesitauko

M:n mielestä se vois hyvin siirtyä jo seuraavalle tasolle

yli puolet sähköstä vielä jäljellä


muutkin lähtee samaan aikaan




mulle tulee tästä aina mieleen atomiinus Aku Ankasta


lounaaksi 1/2 kinkku- ja 1/2 maapähkinövoileipä

mä pääsen suihkuun

pakkaan M:n kamat yökyläilyä varten

sillä aikaa palapeli etenee alakerrassa...

...ja M saa sen valmiiksi

1000 palaa viikossa


kyllä... siellä sataa lunta! Länsirannikon pohjoisosien kevät on arvaamaton. Eilen oli aurinkoista ja +17C


illaksi luvattiin lunta ja me pelataan varmanpäälle... tällä pääsee kotiin säässä kuin säässä







jälkkärikuppikakut kyytiin





auton katon ja parkkihallin katon väliin jää kolmisen tuumaa

mä olisin mieluusti kurvannut tästä vasempaan



aika mitata kaikkien jalat... 9.5, 10.5 ja 12.5

M haluaa Dr Martensit ja saa ne


sikamakeet

M haluaa myös Nativen "tennarit" ja O tykkää niistä myös. Mä tykkään siitä että ne ei kaipaa sukkia ja et ne saa jalkaan - ihan itse. K kieltäytyy kunniasta ja valitsee edelleen Batman Crocsit




M:lle on varattu kampaaja

hiustenpesu


mä olisin voinut ostaa tästä valikoimasta kloorisuojan ja kloorinpoistoshampoon, huolimatta siitä että uin suolavesialtaassa... silti se kuivattaa hiuksia aivan älyttömästi

jannut pisti paikan hyrskyn myrskyn ja mä lähetin ne autolle




ekat kirsikat on jo kukassa




oon oppinut tykkäämään peruutuskamerasta


tässä vaiheessa paljastan ettei kysymys ole suomalaisesta- vaan hollantilais-bulgarialaisestaperheestä. Miehen äiti on suomalainen ja vaimo on asunut Suomessa






O:n herkut


lastenpöytä on aikuistenpöydän jatkeena

K esittelee mulle kirjaa


vegaanikuppikakkuja jälkkäriks




neljä lähtee...

...ja yksi jää - yökylään

järven toisella rannalla näkyy Seattlen valot



matkalla O nukahti autoon



mä tilasin sen kirjan ja L tilas M:lle kengät

21:24 saan sähköpostiin kuvan kahdesta nukkuvasta prinsessasta

Kommentit

  1. Taidan tilata myös tuon kirjan. Mekin käytiin juuri kenkäostoksilla Nordstromilla, mukaan lähti hopeiset Tomsit. Eikö teillä tykätä sukista, kun niistä kommentoit? Täällä on talojen lattiat niin kylmät, että pakko olla sukat ja tossut jalassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kaikki tasaisesti ja yhtälailla inhoaa sukkia. Ne lähtee heti jalasta kenkien kanssa jaK ottaa mieluummin hiertymän ja laastarin kuin sukat ;) Meillä on kokolattiamatto ja lattia sen takia ihan siedettävä :)

      Poista
  2. Huvittaa tuo suomalaisuus noissa astioissa. Kartiot, teemat ja Ultima Thulet : Ihan huippupäivä ollut teillä. Ja ihan mahtavaa, et neiti oli yökylässä. Kivoilta näytti myös kengät. Varsinkin ne pinkit. Nam!

    Hiusten pesupaikkakin oli luksusta. Mä en ole edes koskaan nähnyt, että on tuollainen peti.

    Kiitos jälleen kerran runsaista kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä vaan :) Tästä kodista näkee hyvin että suomalainen muotoilu on kaunista ja haluttua! Mä tuun aina jotenkin täyteen ylpeyttä kun huomaan suomalaistamuotoilua muualla kuin suomalaisessa kodissa. Just taannoin löysin yhdestä superdesignkaupausta Aaltomaljakoita...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...