Siirry pääsisältöön

keväisiä tuulia

etanamansikka


”Joo, kyllä mä laitan tän sun ansioluettelon eteenpäin niin pääsette keskustelemaan jatkosta... Onko sulla liiketoimintasuunnitelma valmiina?” – No, tota... ei vielä, mutta mä teen. ”Ensimmäisessä tapaamisessa olis hyvä olla liiketoimintasuunnitelma mukana pohjaksi keskustelulle. Käytte sitten läpi suunnitelmaa, muokkaatte sitä ja pohditte kustannusrakennetta.” – Juu. Selvä. ”Rick laittaa sulle meiliä ja sopii palaverin.”

Suljen puhelimen ja käännyn katsomaan Freddeä; ”Ne haluaa liiketoimintasuunnitelman! Mistä mä sellaisen saan?” – No, teet. ”Mutta enhän mä osaa. En mä ole mikään kauppatieteidenmaisteri, en edes kauppatieteiden yo tai merkonomi. Mä olen lastentarhanopettaja, lähihoitaja, data-analyytikko, tutkimusassari ja potilaskoordinaattori.” – No mutta olithan sä melkein kymmenen vuotta kirjakauppias. ”Kyllä joku ihan muu teki mulle liiketoimintasuunnitelmat, kunhan vähän värkkäsin puolivalmista budjettia.”



Muutamaa päivää myöhemmin kävelen lasten kanssa bussipysäkille aamuauringossa. Edellisviikon lumisade on pelkkä muisto lämpimän kevättuulen heilutellessa pensaita. Hetkeä aiemmin olen eteisessä riisunut kolmikolta talvitakit ja kiikuttanut ne takaisin kaappiin. On viisitoista astetta lämmintä. Me treenataan Martan kanssa matkalla kotiin ja koska ilma nyt vaan on niin kertakaikkisen mahtava me jatketaan matkaa ohitse meidän talon, kadun päähän ja lammen rantaan. Polku kiertää lammen ja sen takana olevan niityn. Martta käy uimassa ja mä käännän kasvoni kohti aurinkoa lintujen kilpalaulantaa kuunnellen.

Lenkin jälkeen keitän itselleni ämpärillisen kahvia, avaan Wordin ja aloitan tuijotuskilpailun sen kanssa. Mitä kirjoitetaan liiketoimintasuunnitelmaan. Turvaudun parhaaseen kaveriin Googleen ja mun tokaan bestikseen Bingiin. Seuraavat kolme tuntia vierähtää budjettia väsätessä ja markkinasuunnitelmaa tehdessä. Työvälineinä netti, kasa post-it -lappusia, lehtiö, lyijykynä ja Word. Lopulta havahdun siihen että Martta yrittää kiivetä mun syliin tunkien takapuoltaan ylöspäin pitkin mun jalkaa. Kaappaan koiran ylös ja kysyn onko sillä tylsää kun mutsi vaan kirjoittaa?

tuleva liiketoimintasuunnitelma


Ehkä tästä vielä tulee jotakin. Ehkä se Rick vielä joskus ottaa muhun jopa yhteyttä. Onpahan suunnitelma ainakin tehty. Kolmen viikon päästä alkaa kiinteistövälittäjäkurssi. Se kestää kolme viikkoa ja sen jälkeen pitää vielä läpäistä koe. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan voin huhtikuussa liittää nimeni perään tittelin LKV, laillistettu kiinteistövälittäjä. Jännää. Musta on tulossa yrittäjä. Täällä jokainen välittäjä on itsenäinen yrittäjä, vaikka nimellisesti työskenteleekin jonkun välitystoimiston alaisena.

Iltapäivällä saan sähköpostia koulupiiristä. Mun hakemus sijaisopettajaksi ja koulunkäyntiavustajan sijaiseksi on hyväksytty. Huomenna menen koulupiirin päämajaan täyttämään prujut ja viemään tutkintopaperitnäytille ja sen jälkeen voin aloittaa sijaiskeikkojen tekemisen.


Tästä se lähtee. Uusi elämä ja arki. Vähän sitä ja vähän tätä. 

kevättä ilmassa

Kommentit

  1. Hei vau ja onnea! Sä olet ideoita pursuava ihminen. Vähän sitä sun tätä mutta oikeita ammatteja.
    Seuraan kiinnostuneena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tunnelmat täällä vaihtelee suuren onnen ja totaalisen pakokauhun välimaastossa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...