Siirry pääsisältöön

80E

Muistan joskus jostakin lukeneeni että suomalaisnainen ostaa keskimäärin vähän yli yhdet rintsikat vuodessa... painotan että muistan joskus lukeneeni eli tieto epäilemättä on vähintäänkin vanhentunut. Taannoin luin että uhreilurintsikat pitäis uusia 2-3kk:n välein, siis jos harrastaa liikuntaa... mun kaapissahan ne kestää vuosia.

Tunnustan olevani laiska alusvaateostaja. Ei siinä oikeastaan ole edes kyse rahasta, enemmänkin laiskuudesta ja siitä että se raha on kivaa käyttää johonkin näkyvämpään. Ostan siis keskimäärin yhdet liivit vuodessa, pitäis varmaan pyrkiä enempään ja parempaan. Kun ostan, ostan hyvät ja samalla nsit housujakin ja kotona ladon ne vanhat reikäiset roskiin.

Sen bonuksen voin itselleni suoda että sentään mittautan itsenin aina uusia ostaessani ja hyvä että mittautan... lasten myötä liivikoko kun on muuttunut 75-80B:stä sinne 80E:hen. Mä kun pelkäsin ettei mulla lasten jälkeen olis tissejä enää ollenkaan... toisin kävi. 


Ostatko itse liivejä ja/tai alusvaatteita kuinka usein?

nää tarttui mukaan eilen... oon työstänyt uusien liivien ostamista jo kuukausia

Kommentit

  1. Noi on hienot! =)

    Tänä vuonna mä oon ollut ihan hurja, hahaa, ja ostanut nopeesti laskettuna 8 kpl. Kolmet ennen Cn syntymää ja viidet jälkeen. Mut aika poikkeustila tietty tänä vuonna. ;) Kahdet oon jo antanut pois kun tulivat liian leveiks. Mielenkiinnolla odotan mitä kaapista olevista viel voi käyttää kun tää projekti on ohi.. Milloin se sit on. ;D

    / Älskling

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on hyvä syy ostella liivejä :) Mulla jäi lastren myötä kaikki vanhat liivit pieniksi...

      Poista
    2. Jospa mullekkin kävis niin... Sopii toivoo. XD
      Mut odotan kyl jokatapauksessa että pääsen ostamaan niitä normilivejä, ne on kuitenkin paljon kauniimmat. ;) Vaikka löysinkn jotkut ihan ok näköiset/ norminäköiset imetyslivit.

      Poista
    3. Eipä ne imetysliivit tosiaan kovin kauniita ole, itse käytin aikanaan sellaista imetystoppia mieluummin kuin liivejä just siks etb liivit oli musta niin rumia.

      Poista
  2. Vautsi, sähän oon ihan tissimissi. Ihana setti ja kiva, että sulla on täytettäkin. Itsellä lapset taisi syödä ne vähätkin. No, onneksi on toppauksellisia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. LOL mulla on edelleen pienirintainen identiteetti ja oon muutaman kerran saanut vähän kummastuneita katseita kun aiheesta on tullut puheetta ja olen yhtynyt siihen pikkutissisten leiriin ;)

      Poista
  3. Mä ostan vuodessa noin kolmet rintsikat, yhdet värilliset, yhdet valkoiset (T-paitaversiona eli ilman pitsejä ym) ja yhdet urheilurintsikat. Koko on vaihdellut painon vaihtelun myötä, mutta nkyisin merkistä riippuen 75 C / 75 D.
    Inhoan sovittamista, joten ostan keskustan Stockalta vuoden kiintiön kerralla, kun on niitä kantiskuponkeja...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...