Torstaiaamun
hässäkässä teloin sormeni pestessäni puolihuolimattomasti aivan järkyn terävää
leipäveistä. Jotenkin se vaan siinä aamuhässäkässä lipsahti ihan vähän, täppäsi oikean käden
etusormen niveleen ja se oli siinä. Lavuaari värjäytyi verestä ja lapset hoki
vieressä et super viileetä, ihan kauheesti verta. Haava oli parisenttinen ja
vaikkei kovin syvä – eihän tossa nivelen kohdalla niin kauheesti edes ole lihaa
– niin sellaisessa paikassa et olis varmaan ollut ihan fiksua ajaa näyttämään
sitä. En ollut fiksu. Oli torstaiaamu ja mulla oli kiire ajamaan lapset kouluun
ja tapaamaan sen tytön isää ja pankkiin notarisoimaan uuden auton papereita.
Kietaisin sormeen lastaarin ja laastarin päälle sellaista tarratonta
haavateippiä. Kymmenen minuutin kohdalla vaihdoin systeemin uuteen, yritin
pitää sormen paikallaan ja lähdin matkaan.
 |
| tää on ollut rikki jo ainakin vuoden |
Illalla avasin
systeemin, haava alkoi tihkumaan heti kun paketti oli avattu. Lykkäsin haavaan
liimaa – siis haavaliimaa, ei erikeeperiä – laitoin päälle puhtaan haavataitoksen,
sormen alle uudelleen muotoillun jäätelötikun ja sidoin sormen uudestaan.
Näillä ollaan nyt menty ja ihan siistiltä se näyttää. En tiedä olisko ne edes
yrittäneet sitä ommella tai liimata ensiavussa, vai oisko hoito ollut
loppupeleissä ihan sama. Anyhow, yhden sormen puutteella on nyt sit järkätty ja
juhlittu synttäreitä, biletetty lauantaina ystävien kanssa ja vaihdettu
alakerran kylppäriin uus sekoittaja. Rautakaupasta pitää vielä hakea
tiivistekittiä niin et saa myös sen lavuaarin renkaan ja korkin vaihdettua uusiin.
Kukapa olisi arvannut että musta on myös putkimieheksi, en ainakaan minä itse.
 |
| paska ei ole patinaa vai mitä se Kummunsalo nyt silloin joskus sanoikaan |
Koneella voi kirjoittaa yhdeksälläkin sormella. Käsinkirjoittaminen on hankalampaa. Kuvien editoiminen vaatii sellaista sormitarkkuutta että se on osoittautunut haasteelliseksi etusormen puuttuessa.
 |
| hyvää ruokaa hyvässä seurassa |
Auton käynnistäminen on hankalaa, ajaminen sujuu hyvin, myös sillä uudella jossa on ihan perinteinen soppakauha ja kytkin.
Päivän opetus on
O:ta lainaten; ”Pienet ihmiset saa pieniä haavoja, isot isoja”
 |
| ihanaa saada taas illalla laskea katto alas ja ajella kotiin lämpimässä illassa |
Kommentit
Lähetä kommentti