Siirry pääsisältöön

täysin toivoton torstai

Yö on rikkonainen. Ensin Fredde herättää mut toteamalla arkisesti et meidän sängyssä haisee ihan pissalle. Nostan välissä tuhisevan tyttäreni peittoa ja toteen et joo, neiti ei sit vissiin muistanut käydä pissalla ennen nukkumaanmenoa. Fredde nostaa unitokkuraisen lapsen suihkuun, mä nousen vaihtamaan lakanoita. Huokaisen helpotuksesta kun tajuan että tällä kertaa patjansuojus oli onneksi välissä. Lopulta vaivun takaisin unen nirvanaan, vain havahtuakseni siihen että O itkee. Se on onneksi herännyt ajoissa käydäkseen vessassa, mutta huomannut herättyään että sen rakas tutu on hukassa ja että itseasiassa sen nilkkoja särkee. Vaellan alakertaan hakemaan särkylääkettä mun öiselle kipuilijalle ja yritän samalla etsiä sitä hukkunutta rakasta rättiä. Särkylääke löytyy, rättönen jää puuttumaan. Lohdutan lasta, hieron sen jalkoja ja lopulta palaan takaisin omaan uneen. Seuraava herätys on joskus kuuden aikaan. K on hereillä. Torstai on alkanut.

Yhdeksältä olen hammaslääkärissä. Matthewn äiti paikkaa mun hampaan. Viimeksi mulla on paikattu reikä joskus kymmenen vuotta sitten. Niin kauan kun pystyn vielä puhumaan me puhutaan lapsista ja kouluista ja kevätjuhlista, pian Peggy jatkaa yksinpuhelulla ja mä yritän käsimerkein jatkaa keskustelua. Oon aina miettinyt et minkä ihmeen takia kaikki hammaslääkärit yrittää keskustella potilaan kanssa, tietäen että potilaalla on suu auki ja täynnä tavaraa.

Hammaslääkäristä ajan kauppaan ostamaan vehnäjauhoja, leivontamargariinia ja viis pakettia Pandan lakua. Tarkistan että lakulaatikon kyljessä lukee asianmukaisesti: Vaajakoski, Finland. Samalla yritän epätoivoisesti miettiä ulospääsyä pullaprojektista. Tiedän et M odottaa pullaa, lupasin leipoa illaksi.




K tulee koulusta ja me lähdetään hakemaan O:ta. Koulu on täynnä suomalaisia äitejä, on torstai ja suomikoulu. Suomikoulu kun toimii samoissa tiloissa O:n koulun kanssa. Kummitäti T on Taideopen sijaisena ja me vaihdetaan hässäkässä pikaheipat. Mua lähestyy suomikouluäiti. Tiedän että sen täytyy olla suomikouluäiti, koska en tunnista sitä yhdenkään O:n koulun oppilaan vanhemmaksi. Se ojentaa kätensä ja sanoo; ”Hei, muistatko mua? Mun nimi on Kaisa.” Hymyilen epäröiden ja yritän kaivaa aivoistani kaikki tuntemani Kaisat. Ainoa joka jotenkin täsmää on se Kaisa joka muutti pois täältä kymmenen vuotta sitten, mutta se Kaisa oli uranainen eikä äiti. Tällä Kaisalla on pieni tytär. Kaisa näkee selvästin että yritän kuumeisesti miettiä kenestä on kyse ja auttaa: ”Kaisa ja Kalle, muistatko? Me asuttiin ennen täällä.” Muistanhan minä. Sen Kaisan, sen uranaisen ja Kallen. Kaisa kertoo et ne on muuttaneet takaisin tänne vuodenvaihteessa, niin ja et niillä on pieni tyttö. Mä kerron et meillä on kolme lasta. Naurahdetaan yhdessä et niin se elämä heittelee, kahdesta lapsettomasta tulikin lapsellisia. Autosta soitan Freddelle ja kerron et Kaisa ja Kalle on muuttaneet takaisin, nehän vois vaikka kutsua kylään muistelemaan vanhoja.


Tarjoon jannuille lounasta, Lavash-leipää kinkkutäytteellä ja mangoa. Samalla teen litraisen pullataikinan, lupaan pullaa välipalaksi ja ilmoitan et tänään mutsi tarttee päikkärit. Jannut tietää et kun mutsi nukkuu saa katsoa telkkaria ja riemu on rajatonta. Nukahdan sohvalle muutamssa minuutissa ja herään kuolaposkella puhelimen herätykseen tuntia myöhemmin. Pullataikina on kohonnut hellalle saakka. Pyörittelen satakunta pikkupullaa, lasken että jos ne leikkaa neljään saa niistä maistiaisia neljälle sadalle ensimmäiselle. Viimeisen pellillisen jätän kotiin. Yläkerrassa pyykkikone jauhaa edellisen yön pyykkejä, ulkona ripottelee vettä. Tukka pitäis värjätä, lavuaari korjata loppuun, jumpata ja kai meikatakin. Kaikkea ei ehdi, onneksi huomenna on taas jo perjantai. 


Kommentit

  1. Se on kyllä harmi Pandassa, että niihin ei saa kaupassa esim. laittaa tätä suosi suomalaista-merkkiä, koska niin suuri osa siitä tuotetaan Virossa... Että mitenköhän suomalaista se sitten on.

    VastaaPoista
  2. Kurja torstai kyllä sinulla ollut kun lapsella on ollut kipuja ja ei varmasti ole uni tullut. Haastavia aikoja myös kun lapsilla tapahtuu yökastelua ja pidätyksen kehitys vie aikansa. Lakanoita saa pestä vähän väliä. Yksi tuttavani on nyt samassa tilanteessa ja he ostivat lapselle vuodesuojat. Ilmeisesti ne imevät nesteen hyvin ja niitä voi pestä. Tästä on ilmeisesti ollut ainakin apua patjan suojaamiseksi ja muutenkin jos lapsi juo sängyllä ja juotava voi läikkyä sängylle.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...