Siirry pääsisältöön

puhdas taulu - tabula rasa



Vuoden ensimmäisenä aamuna mua tulee vastaan Martta. Sillä on suu täynnä hammaslankaa, mistä lie löytänyt. Naurahdan että oot sitten seurannut meidän iltatoimia ja todennut että hammashygienia on tärkeetä... Freddelle sanon että meillä on nyt sit runsaasti vähän käytettyä oral-b:tä, käyttöliittymä vähän sekava.

Sohvapöydän kulmasta on ”joku” jyrsinyt palasen, uusitaan sitten joskus kun Martta on aikuinen... eipä tuon tekemät tuhot ole kovin kummoisia. Fredde sanoo että pienille tyttölabbiksille on helppoa antaa anteeksi. 



K on istunut pankin päällä viikon. Lauma sai Isoäidiltä joulurahaa ja K on laskenut päiviä siihen että tammikuun ekana Lego julkaisee uudet tuotteet. Ei niin että se niitä haluais, se haluaa ostaa Ninjagoa. O:lle nyt on se ja sama mitä ostetaan, kunhan ostetaan jotakin. M ei halua Legoja, se haluaa kenkäkauppaan. Se ostaa itselleen Hunterin kumisaappaat ja Asics:n lenkkarit. Mulla polttelee taskunpohjalla se klinikan lääkäreiltä saatu sadan viidenkympin lahjakortti, käytän sen uusiin aurinkolaseihin... omaksi osuudeksi jää satakuuskymppiä.





Eilen me käytiin O:n kanssa ortopedianklinikalla. Jalasta otettiinn uudet kuvat, kipsiin lisättiin muutama kerros lasikuitua ja ennusteeksi tuli kuusi viikkoa kokokipsissä, sitten toivottavast seuraavat viikot puolikipsissä ja helmikuun loppuun mennessä ilman kipsiä. Reksiltä tuli viestiä että maanantaina palaveerataan kouluterveydenhoitajan kanssa jannun koulunkäynnistä tulevina viikkoina. Onneksi kipu taitaa vihdoinkin alkaa helpottaa, viime yönä me itkettiin kivun sijaan kutinaa. Toisaalta kipuun on kipulääke, kutinaan kipsin alla on tarjolla vain empatiaa.



tällainen on autossa toistaiseksi


Kauppakeskuksessa meitä tuijotetaan. En voi olla ajattelematta niitä vanhempia joiden lapsi on pyörätuolissa aina. Lapsi pyörätuolissa vetää katseita kuin apina markkinoilla. Meillä kuitenkin paikallisen jenkkifudisjoukkueen väreihin puettu kipsi kertoo tilanteen olevan väliaikainen. Toivon että meitä tuijotetaan koska jannulla on kipsi. Toivon salaa että ne joilla tilanne on pysyvä, että ne saisivat vähän vähemmän katseita.


On vuoden 2016 ensimmäinen päivä. Edessä on 364 päivää uusia seikkailuja, uutta elämää, joita voi sitten taas vuoden viimeisinä päivinä katsoa taaksepäin ja miettiä että olihan taas vuosi. Vuoden ekassa päivässä on jotakin juhlavaa. Siinä astellaan vähän varoen, kuin vasta sataneessa lumessa. Kaikki on vielä edessä, koskematonta ja tuoretta. 

fani - Seattle Seahawks - GO Hawks!!!!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...