Siirry pääsisältöön

kouluruokaa Tyynenmeren rannalla

Koulu alkoi tiistaina ja sähköposti täyttyy viesteistä kolmelta eri opettajalta. Kolmelta oppilaalta puuttuu vielä sakset – ei ollu meidän lapsukaiset. Maanantaina on pyjamapäivä, täytyy ostaa pyjama - joo, me ollaan amerikassa. Pitää muistaa maksaa t-paidat. Allekirjoittakaa retkilupa. Kansiossa on muistutus terveydenhoitajalta  kaikille vanhemmille. Kotiläksynä on tulostaa perhevalokuvia – no mistä me nyt niitä tähän hätään revitään...

Koulussa syödään päivittäin lounas ja lounaan lisäksi välipala. Osa viesteistä liittyy ruokailuun, ruokarajoitteisiin ja siihen mitä saa, ei saa ja mitä pitää syödä. Välipaloihin liittyvät viestit ovat omiaan ajamaan vanhemman ahtaalle, mutta puhutaan nyt ensin siitä lounaasta.



Lounaan voi ostaa koulusta, tai mukaan voi pakata omat eväät. Meillä on ollut tapana ostaa lounas kerran viikossa, ja muutoin syödä kotona pakatut eväät. Tänä syksynä lauma on alkanut pakkaamaan lounaansa itse. Lounaslaatikossa on kylmäpakkaus pitämässä ruuan kylmänä. Itsepakattuja eväitä ei meidän koulussa voi lämmittää. Toisissa kouluissa on mahdollista lämmittää kotoa tuotu lounas. Osa tuo mukanaan lämpimän lounaan termoksessa, valtaosalla taitaa tosin olla kylmä lounaspaketti. 

Meillä lounaslaatikkoon pakataan:

  • Juoma; vesi, maito tai maustettu vesi
  • Hedelmä tai vihannes; porkkanoita, paprikaa, kurkkua, tomaattia, mandariini tai omenanlohkoja
  • Juusto tai jogurtti
  • Leipä; välissä juustoa ja kinkkua tai maapähkinävoita ja banaania
  • Jos ei halua leipää, voi pakata mukaan myös kuivalihaa ja juustoa. 
  • Jälkkäri; pala suklaata tai keksi


Koulun lounas ei ole kolmen ruokalajin ranskalainen gourmet lounas, mutta se on oikeastaan ihan jees. Ainakin jos onnistuu kaitsemaan lapsukaisensa pois siitä päivittäisestä pizza- ja burgerilistasta. Siinä varsinaisessa ruokalistassa ei ole mitään vikaa.

syyskuun ruokalista
aina tarjolla


Välipalaan liittyy sääntöjä. Noin periaatteessa ne on ihan järkeenkäypiä. Käytännössä nämä välipalasäännöt ajaa vanhemmat toisinaan jonnekin hulluuden rajamaille.

Välipala, ei saa sisältää:
  • Sokeria kolmen ensimmäisen ainesosan joukossa – daa!
  • Pähkinöitä


Välipalan, pitää olla sellainen että:
  • Sen voi syödä viidessä minuutissa.
  • Lapsi osaa avata sen itse.
  • Siitä ei tule sotkua – siis ei hedelmiä, vihanneksia, mitään mikä murustaa.
  • Sen jälkeen ei tarvitse pestä käsiä – mitään mikä jättää sormet tahmeiksi.
  • Se säilyy repussa pitkään – siis ei juustoa, jogurttia, valmiiksi leikattuja hedelmiä tai vihanneksia.
  • Lapsi pitää siitä.



Mitä jää jäljelle? Viinirypäleet ja suupalan kokoiset suolarinkelit tai popparit. Omenasose pussissa. Anarkismi. Kauan eläköön anarkismi ilman pähkinöitä ja sokeria!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...