Siirry pääsisältöön

myrskynratsastajat

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Kukaan ei enää puhu presidentinvaaleista. Mattomiehet soittaa aamulla ja peruuttaa uuden maton asennuksen – varmuuden vuoksi. Illalla bensa-asemalla on kaaos. Töissä kaikki puhuu tulevasta; Oletko valmis... Onko teillä aggregaatti? Puita lähistöllä? Kaasu vai sähkö? Onko kunnalistekniikka vai jätevesikaivo? Yhtäkkiä elämän perusasiat on kaikkien mielestä ihan järisyttävän mielenkiintoisia.


myrsky - MSN Weather


Alkaen tästä yöstä meille on luvattu kolme mysrkyä. Ensimmäisen pitäisi rantautua viiden aikaan aamulla, tuoden mukanaan tuulia jotka puhaltelee 35m/s. Perässä seuraa taifuuni Songda – hurrikaaniasteikolla kolmonen tai nelonen, sellainen kuin Matthew. Toisin kuin hurrikaani joka heikkenee rantautuessaan, on taifuuneilla tapana voimistua. Songdan huhutaan tuovan rannikolle yli viisitoistametrisiä aaltoja.

Edellisestä tämän kokoluokan myrskystä on kymmenenvuotta. Silloin oltiin sähköittä viikko. Viikossa oppi meikkaamaan pimeässä, keittämään grillillä ja avoimen bensa-aseman metsästyksestä tuli yleinen hupi. Saa nähdä kuinka käy. Osuuko vai meneekö ohitse. Mahikset on kaksi kolmesta.  Jos osuu, on todennäköistä ettei muutamaan päivään tarvitse mennä mihinkään, tai siis ei pääse mihinkään kaatuneitten puitten takia. Jos osuu, on useampi miljoona talous ilman sähköä ja kaikkien lämmittäessä takkaa, ja grillatessa astuu seuraavaksi voimaan saastevaroitus.


On yhtälailla mahdollista että kaikki menee ohi, tai laantuu ennen osumistaan, ja helpotuksen seassa on hienoinen pettymys. Kaikki se valmistautuminen ja ihan turhaan. 

Cliff Mass Weather Blog

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...