hetken ikuisessa katveessa

Yrittäjän loma on vähän sitä sun tätä, sen tietää jokainen jonka palkka on suoraan riippuvainen tyytyväisistä asiakkaista ja tehdyn työn määrästä. Joku joskus sanoi että yrittäjä herää jokainen aamu työttömänä ja voi siitä sitten valita miten päivä etenee. Toisaalta, jos ei koskaan ole vapaalla, on lopputulos väistämättä vähän heikonlainen. Nimimerkillä vuosi edellisestä viikon lomasta, siis oikeasta lomasta ja välillä menee vähän hyperventilaation puolelle. Ajattelin heittäytyä työttömäksi - viikoksi.

 

Amerikkalainen suhtautuminen lomaan poikkeaa suomalaisesta. Vaikka länsirannikolla ehkä lomaillaan itärannikkoa enemmän, ei kukaan ole kuullutkaan mistään viikkojen mittaisesta kesälomasta ja harva lomailee kerralla viikkoa pidempää avaamatta tietokonettaan ainakin satunnaisesti. Useimmat ovat vähän töissä lomallakin ja useimmiten se sähköpostin automaattivastaus pyytää korkeintaan vähän pidempää vastausaikaa. Moni harrastaa pitkiä viikonloppuja, perjantai ja maanantai vapaaksi, sitä harrastetaan myös meidän perheessä vaikka silloinkin roikutaan edelleen sähköpostissa. ”Etelänlomallekin” kerkiää oikein hyvin vajaassa viikossa.

 

Meidän perhe lomailee, siis silleen ihan oikeasti - suomalaisesti - kerran vuodessa. Silloinkin oikeastaan vain sen takia että kohteessa ei ole matkapuhelinverkkoa sen enempää kuin toimivaa nettiäkään. Ei siis ole vaihtoehtoja ellei halua ajella lähimpään kaupunkiin kenttää ja wifiä kalastelemaan. Asiakkaille on siis kerrottava että olen ihan oikeasti lomalla, lomalla paikassa josta olen kertaalleen ajanut autolla puolisen tuntia yön pimeydessä saadakseni päivystävän eläinlääkärin langanpäähän. Viimekesänä valitsin odottaa murtuneen nilkkani kanssa kotiinpääsyä ainoan lääkäriaseman saatua sen tasoiset arvostelut etten välittänyt mennä testaamaan.

 

Vastaanotto tähän viikon vuosittaiseen lomaan on usein vähän hämmentynyt, sellainen ilmaan heitetty kysymys että enkö mä ihan oikeasti tee sieltä töitä, että kai mä nyt kuitenkin ainakin sähköposteihin vastaan, sillä eihän kukaan, oikeasti yhtään kukaan, vietä viikkoa ikuisessa katveessa. Minä vietän.

Ikuisessa katveessa näyttää tältä.