Siirry pääsisältöön

hetken ikuisessa katveessa



Yrittäjän loma on vähän sitä sun tätä, sen tietää jokainen jonka palkka on suoraan riippuvainen tyytyväisistä asiakkaista ja tehdyn työn määrästä. Joku joskus sanoi että yrittäjä herää jokainen aamu työttömänä ja voi siitä sitten valita miten päivä etenee. Toisaalta, jos ei koskaan ole vapaalla, on lopputulos väistämättä vähän heikonlainen. Nimimerkillä vuosi edellisestä viikon lomasta, siis oikeasta lomasta ja välillä menee vähän hyperventilaation puolelle. Ajattelin heittäytyä työttömäksi - viikoksi.

 

Amerikkalainen suhtautuminen lomaan poikkeaa suomalaisesta. Vaikka länsirannikolla ehkä lomaillaan itärannikkoa enemmän, ei kukaan ole kuullutkaan mistään viikkojen mittaisesta kesälomasta ja harva lomailee kerralla viikkoa pidempää avaamatta tietokonettaan ainakin satunnaisesti. Useimmat ovat vähän töissä lomallakin ja useimmiten se sähköpostin automaattivastaus pyytää korkeintaan vähän pidempää vastausaikaa. Moni harrastaa pitkiä viikonloppuja, perjantai ja maanantai vapaaksi, sitä harrastetaan myös meidän perheessä vaikka silloinkin roikutaan edelleen sähköpostissa. ”Etelänlomallekin” kerkiää oikein hyvin vajaassa viikossa.

 

Meidän perhe lomailee, siis silleen ihan oikeasti - suomalaisesti - kerran vuodessa. Silloinkin oikeastaan vain sen takia että kohteessa ei ole matkapuhelinverkkoa sen enempää kuin toimivaa nettiäkään. Ei siis ole vaihtoehtoja ellei halua ajella lähimpään kaupunkiin kenttää ja wifiä kalastelemaan. Asiakkaille on siis kerrottava että olen ihan oikeasti lomalla, lomalla paikassa josta olen kertaalleen ajanut autolla puolisen tuntia yön pimeydessä saadakseni päivystävän eläinlääkärin langanpäähän. Viimekesänä valitsin odottaa murtuneen nilkkani kanssa kotiinpääsyä ainoan lääkäriaseman saatua sen tasoiset arvostelut etten välittänyt mennä testaamaan.

 

Vastaanotto tähän viikon vuosittaiseen lomaan on usein vähän hämmentynyt, sellainen ilmaan heitetty kysymys että enkö mä ihan oikeasti tee sieltä töitä, että kai mä nyt kuitenkin ainakin sähköposteihin vastaan, sillä eihän kukaan, oikeasti yhtään kukaan, vietä viikkoa ikuisessa katveessa. Minä vietän.


Ikuisessa katveessa näyttää tältä.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää