Siirry pääsisältöön

tyttöjen kesken

Takki on tyhjä... laitan laifstailkuvia ravintolasta... käytiin tyttöjengillä illallisella. Lot no.3 oli uusi ja mukava tuttavuus... rentoa, hyvää, mukavaa... Ainoa palaute oli meiltä keski-ikäisiltä - liian pimeetä... mitään ei nää. Pakko laittaa puhelimen kuvausvalo päälle et tietää mitä tilaa.






Tää oli viskibaari. Viinilistalla oli kai kahdeksan vaihtaria... viski- ja bourbonlista sitäkin laajempi. Oluita löytyi hanasta muistaakseni seitsemän.

alkupalaksi pekonia... anyone?


mun Mac&Cheese oli loistava... päällä - no pekoniapa hyvinkin




Alkupalaksi kaikken kuuden kesken jaettuna; juustoja ja makkaroita, ja tietysti fries pekonimajoneesilla. Pääruokana Mac&Cheese. Jälkkäriksi jättimäinen, vastaleivottu Irish Cream Cinnamon Roll, josta taisi kylläkirkon pastori syödä suurimman osan... ainakin se kiitti kauniisti eilen.  Kaikki luomuraaka-aineista, paikanpäällä tehtynä. Ei pakasteita tai puolivalmiita ketjueineksiä. Juomana pikkupanimon India Pale Ale... tippeineen ja veroineen $38.30 (28 euroa).

Olen aiemmin arvostellut suomalaisen ravintolan hinnoittelua. Ymmärrän että raaka-aineet on Suomessa kalliimpia. Ymmärrän että työ maksaa siellä enemmän kuin täällä. Se mitä mun on vaikeeta ymmärtää, on se yleinen yhtälö... palkat on pienemmät, verot korkeemmat ja silti ihmiset on valmiita laittamaan aivan tolkuttomia summia ravintolaillalliseen.









Kommentit

  1. Herkulliselta kuulostaa, tosin hirmu tuhdilta tuo juustomakaroni pekonilla. Mut mikä ettei välillä.

    Mut toi viimeinen yhtälö kuulostaa pikkasen erikoiselta ja värittyneeltä.

    !...yleinen yhtälö... palkat on pienemmät, verot korkeemmat ja silti ihmiset on valmiita laittamaan aivan tolkuttomia summia ravintolaillalliseen."

    Ensinnäkin ne tuttuni, joilla on esim oma firma ja ovat tosi varakkaita, ovat valmiita maksamaan tolkuttomia summia ravintolaillallisista, samoin korkeapalkkaisissa töissä olevat ystäväni.

    Sitten ne ystäväni, joilla on pieni palkka, eivät todellakaan ole valmiita maksamaan tolkuttomia ravintolaruuasta vaan aika vähän ja monet heistä järkkäävät nyyttäreitä tai kyläilevät toistensa luona kokaten vuorotellen. Piknikit puistoihin ja rannoille ovat täällä myös hyvin yleisiä. Samoin kuin mökkeily kesäisin, jolloin syödään usein aika rennosti itse tehtyä ruokaa esim grillaten ja usein vieraat tuovat osan ruuasta.

    En tunne ketään, jolla on pieni palkka ja joka maksaa tolkuttomia ravintolaruuista. Ei se yhtälö niin mene. Vaan varakkaat syö täällä kalliillakin ja vähävaraisemmat sitten tietty halvemmalla jaharvemmin rafloissa.

    Ja fokus tossa lauseessa on USA.n kantilta kivoissa jutuissa. Ymmärrettävää, jos on päättänyt USA:ssa asua.

    Itse voisin kirjoittaa, etten ymmärrä yhtälöä, että verot on niin pienet, että suuri joukko ihmisiä jää ilman laadukasta sairaanhoitoa ja jokus jopa kokonaan ilman sairaanhoitoa, kun ei ole varaa vakuutuksiin ja toisaalta ravintolaruuan hinta pidetään USA:ssa alhaalla maksamalla ravintola-alalla monille niin pientä palkkaa, että moni perheellinen joutuu painamaan kahta työtä saadakseen lapset ruokituiksi ja edes jonkinlaiset sairasvakuutukset hommatuksi perheilleen.

    Totta kyllä, että varakkaat, jotka painaa uraputkea hyvissä töissä, saavat sitten ne kunnon sairasvakuutukset itselleen ja perheilleen ja saavat syödä sitten edullisesti ravintoloissa, joissa kituuuttava työläisluokka minimipalkoilla tarjoilee.

    Mutta noissa USA:n yhtälöissä varakkaan luokan ilot maksaa selknahastaan suuri raskaan työn raatajien joukko, jolla ei ole monella edes perusturva kunnossa.

    Kiitos ei mulle! Mieluummin maksan korkeampia veroja ja syön kalliimpi hintaisissa ravintoloissa tietäen, että tämä yhteisen hyvän jakamisen meininki takaa sen, että Suomessa ei sairasvakuutuksettomatkaan ihmiset jää hoitamatta tai surkealle hoidolle ja tietäen, että Suomessa vielä yleensä perhe pärjää ilman, että hanttihomma-aloillakaan ei joudu perheellinen raatamaan kahdessa työssä putkeen...ainakaan yleensä.

    Asioita voi katsoa niin monesta eri vinkkelistä. Mulle on tärkeämpää, että mahdollisimman moni saa kohtuullisen , siedettävän elintason ja perusturvan kuin se, että esim mulla itsellä ois varaa syödä vielä useammin mahtavaa ruokaa tasokkaissa ravintoloissa. Saan iloa siitä, että Suomessa ei ole niin räikeää luokkiin jakautumista ja slummittumista kuin monissa muissa maissa, USA mukaan lukien. Siellä rikkaat ovat todella rikkaita ja köyhät hyvin köyhiä vailla kunnon terveydenhoitomahdollisuuksia. Suomessa taas ei ole niin paljon tosi rikkaita eikä niin paljon tosi köyhiä. Parempi niin ja onni meille suomalaisille.

    Täällä varallisuus jakautuu tasaisemmin ja siihen pyritään tietoisesti. Sen yhtälön mä ymmärrän ja arvostan! Vähät välitän, jos siksi ravintolassa voi olla jonkun verran kalliinpaa ja multa menee enemmän veroja kuin jossain muualla menisi. Hyvä Suomi, monien empaattisten ihmisten maa! :)

    Susanna

    VastaaPoista
  2. Siis mitä: Eihän voi sanoa, että Suomessa on pienemmät palkat kuin Jenkeissä. Ennemminkin niin, että Suomessa palkkakäyrä on tasaisempi kuin Jenkeissä. Siellä on sekä erittäin suurituloisia että äärimmäisen pienituloisia enemmän kuin Suomessa. Suomessa ei ole niin isot tuloerot kuin Jenkeissä. jenkeissä köyhyys oikein paistaa esiin. Suomalainen köyhä näyttää ulospäin usein ihan "normaalilta" ja pärjää yleensä kuitenkin aika mukavasti saaden tarvittaessa myös melkoisen tasokkaan sairaanhoidon. Jenkkien köyhästä köyhyys ja toivottomuus loistaa kauas. Suomessa köyhien vanhempien köyhä lapsi voi päästä ihan hienosti yliopistoon. Sehän on käytännössä ilmaista. Jenkeissä taas moni joutuu hirveään lainakierteeseen rahoittaakseen opintonsa, jos siis edes voi saaada lainaa. Kaikkien vanhemmilla ei ole varaa kouluttaa siellä lapsiaan ja niin eriarvoisuus ja köyhyys usein periytyy siellä voimakkaasti-

    "There isn't such a thing as a free lunch! "

    Kaikella on hintansa seurauksena ja syy-yhteytensä. Jenkeissä on pienempi verotus ja pienemmät minimipalkat kuin Suomessa ja huonompi sosiaaliturva. Näin on syntynyt suuri köyhien luokka ja todella matalapalkkaisiakin töitä niitten huippupalkkojen rinnalla. Koska tuloerot ovat Jenkeissä eri yhteiskuntaluokkien välillä valtavat, niin tästä seuraa katkeruutta ja kapinaa. Joillakin on niin paljon ja joillakin niin vähän. Osa syrjäytyy ja ei meinaa millään pärjätä. Seurauksena iso osa sortuu rikollisuuteen ja huumeisiin yms. Sen seurauksena yhdyskuntarakenne on jakautunut vahvasti köyhien, varakkaiden ja rikkaiden asuinalueisiin. Rikkailla on kivaa omissa kuplissaan, mutta köyhien alueet slummiutuvat ja kunnolliset, raittiit köyhät kärsivät huumehörhö- ja jengiläisnaapureistaan asuinaluillaan, joihin heidän budjettinsa vain riittää.

    Välillä slummialueitten köyhät rikolliset sitten lähtevät rikkaittenkin alueille häiriköimään ja ammuskelemaan. Jekeissä monilla alueilla lapset pitää kuskata joka paikkaan väkivaltarikosten pelossa. Jenkeissä kuolee myös aseisiin liittyviin väkivaltarikoksiin paljon enemmän ihmisiä kuin esim Euroopassa. Syynä ovat sekä löyhät aselait että yhteiskunnan eriarvoisuus ja tätä kautta laajojen ihmisryhmien kateroituminen ja rikollisuuteen lähteminen.

    Tavallaan Jenkit on jossain määrin edelleen henkisesti Villin lännen perillinen. Kukin pärjätköön omillaan ja pitäköön omia puoliaan. Vahvimman laki ja itsekkyys jyllää.

    Länsi-Euroopassa sen sijaan on vallalla monissa maissa epäitsekkäämmän yleisen hyvinvointivaltion ihanne. Täällä ei ehkä ole niin halpoja ruokia ravintoloissa tai niin matalia veroja. Mutta täällä on laajemmin levittäytynyt hyvinvointi ja laajemmalla ihmismäärällä on ihmisarvoiset oltavat ja kohtuullinen elintaso. On ihan eri asia olla köyhä Jenkeissä kuin köyhä Suomessa.

    Jos ajatellaan pintaa syvemmältä , huomataan, että halvoilla lounailla ja matalilla veroilla on hintansa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...