Siirry pääsisältöön

ison ämmän aamu

Mulla ei oo mitään maanantaisyndroomaa, ei oo koskaan ollutkaan, ja vielä vähemmän nyt kun maanantai ei edes ole työpäivä. Joskus kuitenkin manantai osuu maanantaille... ja siitä tulee maanantai isolla ämmällä.

Kello on tässä vaiheessa 8:23 eikä päivää olla vielä ehditty kovin pitkälle elää. Kymmeneltä olis K:n kevätjuhlat, yhdeltä M:n. Aamuhässäkässä leivon kurpitsasuklaahippumuffinsseja K:n kahdelle bussikuskille, kun Mr Ed ja Mr Jim ehkä arvostaa niitä kotitekoista huulirasvaa enemmän.

Tuntia aiemmin, mulla on pullat uunissa, L tekee lähtöä töihin ja mä selaan sähköposteja. L palaa sisään autotallista ja toteaa ettei sit tarttekaan lähteä kun autossa on akku tyhjä. Nyt ennen kuin joku näppärä ajattelee et kaapeleillahan se äkkiä käynnistyy niin tässä lista mutkia... 1. se on se sähköauto eikä sitä käynnistetä kaapeleilla 2. vaikka sen voiskin käynnistää kaapeleilla on akku takaluukussa, ja takaluukku aukeaa sähköllä, sillä sähköllä mitä siinä autossa ei tänä aamuna ole 3. meillä ei ole akkukaapeleita koska meillä on aina kaksi alle kolmevuotiasta autoa ja niissä – presumably – uudet ja toimivat akut. L soittaa siis Fordille ja jää kotitoimistoon odottelemaan hinausautoa ja kyytiä korjaamolle... edelleen on arvoitus miten auto tullaan saamaan ulos autotallista koska se on a) etuvetoinen b) siinä on sähköinen vaihdelaatikko, ja sitä sähköähän ei nyt tänä aamuna ole ja c) auto on autotallissa niin että etupää osoittaa takaseinää. Ehkä ne purkaa talon.



M:n opettaja on laittanut mulle sähköpostia, tai siis laittanut yhden koko luokalle ja yhden ihan vaan mulle. Ensimmäisessä postissa kerrotaan kaikille vanhemmille että tänään on ”twin day” ja lasten pitäis pukeutua samalla tavalla niitten kavereitten kanssa. Vähän myöhään tuli nyt tää ilmoitus kun tätä olis ollut helpompaa koordinoida jos aikaa olis ollut enemmän kuin muutama tunti. Toisessa postissa kerrotaan ettei M saa todistusta jos se ei tänään palauta puuttuvaa kirjaston kirjaa. Tässä toisessa postissa sentään pahoitellaan ettei se ollut lähettänyt tätä viestiä viime viikolla. Laitan kaikille tyttöjen äidille hätäisesti viestin lasten pukeutumisesta ja lähden kalastelemaan sitä puuttuvaa kirjaa.



Lykkään K:n bussiin muffinsien kanssa ja jään miettimään olisko mun ehkä pitänyt tänään viedä jotakin sinne koululle niihin juhliin, siis jotakin tarjottavaa... tunnen itseni varsinaiseksi sankariäidiksi. Onneksi mä sentään olen ihan kohtuullisen varma siitä että ne juhlat on tänään, ja että ne juhlat on kymmeneltä – toivottavasti.



seuraavan kerran syyskuussa


Joskus aamuyöstä muistan myös että meillä on heinäkuulle kesälomamatka suunniteltuna, hotellit maksettuina ja varattuina, eikä kumpikaan meistä ole tullut muistaneeksi että toi Koirakin pitäis kai tunkea jonnekin... laitan siis hätäisesti sähköpostia sille ainoalle oletettavalle henkilölle, jonka tiedän edes olevan täällä. Ehkä me laitetaan se vaan auton lavalle ja otetaan mukaan.




Saatan menettää taas muutaman hiuksen lisää. Toivottavasti loppupäivä menee ilman suurempia kompasteluita...






Kommentit

  1. Harmi, että teillä kävi näin sähköauton kanssa. Miten lopulta auto saatiin tallista hinausauton perään? Täällä Atlantin toisella puolen Kajaanissa ajelimme kaverin autolla iltamyöhään ja jostain syystä auto alkoi hyytyä. Onneksi 24/7 hinauspalvelu saatiin paikalle, että pääsimme edes asutuksen lähelle koska olimme keskellä ei mitään. Harmillista, että autot osaavat temppuilla juuri kun sitä vähiten toivoo.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...