Siirry pääsisältöön

vastavalmistunut

Aamulla hihittelin itsekseni niille asukasyhdistyksen jäsenille, jotka sivustolla joko mainosti tai etsi lapsilleen kesäkoulua... ajattelin taas niitä alueen tiikeriäitejä ja loputtoman preppaamisen mukanaan tuomaa huolta siitä että lapsiparat lomaillessaan unohtaa kaiken oppimansa. Seuraavana siirryin ihan vaan oman naamiksen puolelle ja löysin sieltä heti yhden ihan täysipäisen tyypin joka oli jo aamutuimaan ottanut valokuvia lapsistaan ahertamassa koulutehtävien parista ekana lomapäivänään. Kuvatekstinä oli valitus siitä että kesäloma tosiaankin on se 76 päivää, puolet siitä kun kuulemma olis ihan tarpeeksi. Pyörittelen silmiäni ja mietin että elettiinhän sitä ennenkin, enkä mä todellakaan muista tehneeni koulutehtäviä kesäisin.

Neljä tuntia myöhemmin istun Klinikan odotushuoneessa ja keskustelen M:n toimintaterapeutin kanssa. Terapiatunti on mennyt testaamiseen ja me käydään läpi testituloksia. M on innoissaan. Takana on reilut kaksi vuotta intensiivistä toimintaterapiaa - kesät, talvet, syksyt ja keväät – yhdestä neljään tuntia viikossa. Päivän testitulokset on loistavia, M valmistuu tänään terapiastaan pienin reunaehdoin... kesälomaan pitää sisältyä kiipeilyä, uimista ja koulutöitä. M:n hienomotoriikkaa täytyy pitää yllä ja se tarkoittaa sitä että hienomotoriikkaa ja koulutaitoja harjoitellaan päivittäin – kirjoittamista, piirtämistä, laskemista...

Iltapäivällä ajan ostamaan nivaskan kesäkoulumateriaaleja - niitähän on tällä hetkellä auliisti tarjolla - ja teen lapseni kanssa diilin, jokainen päivä harjoitellaan vähän, mutta vaan vähän. Se kun olis tehnyt kaiken heti. Enää ei naurata. Muutamassa tunnissa olen syönyt oman virneeni ja yhtynyt kesäkouluttajien ryhmään.


Edelleen olen hämmentynyt, ja vähintäänkin osin kauhuissani. Se valmistui toimintaterapiasta, mä kun ajattelin että se käy siellä vielä aikuisenakin... Ihan varmastiko se nyt pärjää? Yllättäin meidän kolmesta lapsesta vain yksi käy Klinikalla, ja sekin vain yhden tunnin viikossa – sosiaalisten taitojen ryhmässä. 

paljonks mä saan tehdä? Yhden aukeaman per kirja päivässä

ostettiin me tänään kaikille kengätkin

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää