Siirry pääsisältöön

kesäkuun 1. 2014 kuvina


prinsessa ruusunnuppu on aamu-uninen

L on nukahtanut poikien huoneeseen ja löydän K:n pytyltä

Bat Cave


käyn tarkistamassa pihatyömaan


istun alas etsimään valokuvia muistelumielessä

aamiainen syntyy synttärijuhlasysteemien seassa



auto on lastattu


vielä kaupasta viimeiset...




kaikki valmiina, enää tarvitaan vieraat ja aurinko


K ja sen paras kaveri, se joka tietää kaiken kaikesta - 5 1/2 vuoden  kokemuksella




mä saan kunnian matkustaa lavalla kotiin, matkaa on suunnilleen 300 metriä


















tätä piti heti koklata, kaksikaistainen "Slip'n Slide"





ja sit siirryttiin takas työmaalle







iltapäiväkaffet STK:n kanssa




editointia


päivällinen






ai niin, nääki oli täällä...

nää kuivaajaan...

...ja...

...seuraavat kehiin

hikinen blogisti suihkuun

se valkkaa kai korviksia tai jotakin


yöpaita päälle


mun ja M:n projekti


Kommentit

  1. Kalapeli on paras! Meillä oli se kun olin pieni :) Hei oon miettiny tota lava-autoa, että eikö teitä pelota että joku varastaa kamat sieltä lavalta kun lähdette autolta ja lavalle jää jotain odottamaan? Kai siihen saa jonkun pressun, mutta ei sekään taida kauheasti tässä asiassa auttaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalapeli on tosiaan kiva peli. Meidän nurkilla kukaan harvemmin varastaa mitään, ja monesti itsestä tuntuu että on ajan kanssa tullut turhankin huolettomaksi. Kaupoissa on aina tavaraa kauppojen ulkopuolella ilman että niitä kukaan sen kummemmin valvoo eikä niitä silti siitä ovarasteta jne. Meillä on monet Euroopasta vierailleet hämmästelleet sitä ettei kaikkea irtilähtevää kanneta mukana kainalosta, tyyliin: "tonkin vois tosta vaan ottaa mukaan ilman et kukaan huomais mitään..." Niin vois, eikä silti niin käy.

      Koskaan ei ole meiltä lavalta viety mitään sen enemmän omassa kuin muissakaan osavaltioissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...