Siirry pääsisältöön

kympin tyttö

Tiikeriäiti olis ylpeä. Tiikeriäiti saattais kyllä vähän rutista niistä muutamasta kasista, tosin vaan yksi lukuaineissa – kuullun ymmärtäminen oli kasin arvoista. Tämä äiti on toki ylpeä, ihan valtavan ylpeä, ja samalla vähän huolissaan... vähempikin olis riittänyt, keskiverto olis ollut ihan jees ja sen kuutosen, tai seiskankin olisin ottanut vastaan. Opettaja kommentoi erikseen että M tekee töitä, se tekee koulussa töitä niin että päätä huimaa. Mä uskon että olis ollut parempi jos se ei olis vanhempiensa tavoin ylisuorittaja, tarve suorittaa – olla paras – on sisäsyntyistä, ei ulkoa asetettua ja silti se suorittaa... 14 kympin tyttö. Tässä vaiheessa se suorittaminen ei liity lukuaineisiin, sen matemaattiset taidot on sisäsyntyisiä ja samoin on lukemisen kanssa.



Mietin kauhulla miten se selviytyy siitä jos se ei jossakin vaiheessa enää ylläkään samaan, me oltiin L:n kanssa keskitasoa tai vähän sen yläpuolella... mä niitin lukiossa kunniakkaasti kutosia ja vitosia laajasta fysiikasta ja matikasta. Ylioppilaaksi kirjoitin kuitenkin kolme Laudaturia, yhden Magnan ja matikasta sen Lubenterin.

Ne sai arvosanan yhteensä 26 eri osa-alueesta, niistä 19 oli lukuaineita... Kaikkien aineiden keskiarvo meidän kuusivuotiaalla on 9.35 ja lukuaineissa – kieli- ja kirjallisuus, lukeminen, matematiikka ja tiedeaineet – keskiarvo on 9.68.


Pohjaton ylpeys sekoittuu puhtaaseen kauhuun. Siihen samaan kauhuun jonka kohtasin tänään prinsessan kanssa kirjastossa... sanoin sille et lainaan poikien lemppareita mut ensin pitää selvittää kuka se kirjailija on... M kysyy multa et puhunko niistä pulukirjoista? Ne on kirjoittanut Mo Willems... joo, kiitos! Onko sulla lapseni valokuvamuistikin?

Edessä on 76 päivää lasten kesälomaa... ei koulubussiaikatauluja, ei kolme eri koulua, ei kymmentä opettajaa, ei sitä eikä tätä... Ihana, ihana kesäloma! Elokuussa lienen valmis lähettämään ne taas sisäoppilaitokseen. 

tiedäthän rakas että tärkeintä meille on että olet onnellinen... ei sillä muulla oo niin väliä

Kommentit

  1. Täällä alkaa yhdelle 13- v tytölle totuus valjeta kun ei enää tule kymppejä.... Ylä-aste edessä; hirvittää miten se kestää sen kun alkaa pudota keskitasoon.

    VastaaPoista
  2. SÄ olet kyllä mahtava! On niin virkistävää, et äiti ei leiju lapsensa koulumenestyksellä. Että näet senkin puolen et se ei ole pelkästään hyvä. Et siinäkin on kääntöpuoli.
    Mut vau, on sulla fiksu tyttö ja huikaiseva valokuvamuistkin vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Mulla nyt on vaan sellainen hassu usko siihen että monessa asiassa keskinkertaisuus tekee elämästä helpompaa... saatan olla väärässä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...