tervetuloa takaisin joulu!

On sunnuntaiaamu. Tättis nukkuu – viimeinkin. Se on nukkunut taas huonosti viikkoja, herännyt kauan ennen auringon nousua ja lukenut sängyssä puolilleöin. Sen patja on ollut parkissa lattialla meidän sängyn vieressä. Tänään se nukkuu, miten tervetullutta meille kaikille. Keittössä kaksi jannua istuu keittiönsaarekkeen päällä ja rakentaa Tontun tuomaa legoa. Hymyilen niitten jutuille samalla kun luen päivän uutisia ja katselen meidän ihanaa joulukuusta sillä Kiitospäivän jälkeen alkaa joulu. Rakkaat joulukoristeen kaivetaan taas esiin autotallin uumenista ja asetellaan taas kerran tutuille paikoilleen. Asettelen joulukylän talot ja puut pumpuliselle lumelle ja annan lasten laittaa ihmiset kylään. Kuusen koristelee ensin lapset, myöhemmin siirrän rumimmat koristeet takapuolelle ja koristelen sen minne pienet kädet eivät vielä yletä. Kuusessa on muistoja, lasten tekemiä koristeita vuosien varrelta.

Tättis kirjoittaa pitkiä kirjeitä joulupukille. Minä vastaan joulupukin koukeroisella käsialalla ryppyiselle paperille. Joulupukista on tullut leikki. Tonttuperinnettäkin jatketaan koska sitä on kiva jatkaa, sillä se tuntuu kaikista hyvältä ja tärkeältä. Olen onnellinen että ne haluaa, en vielä ole valmis päästämään tästä irti, en tiedä olenko koskaan. 

Viimeiset kolme päivää meillä on vietetty juhlaa. Torstaina keitettiin, paistettiin ja syötiin. Tättis taitava, silppusi yrtit, lohkoi sipulit ja omenat. Teki taikinan persikkapiirakalle ja touhusi mun kanssa keittiössä monta tuntia ennen kuin kyllästyi. 

Perjantaina maailma rynni kauppojen alennusmyynnissä, mekin rynnittiin vähän muttei ostettu oikestaan yhtään mitään. Kunhan käytiin ihailemassa joulukoristeita. Neljä päivää on tuntunut pitkältä ajalta, onhan niihin mahtunut niin paljon, ystäviä ja yhdessäoloa perheen kanssa.

Sydän on täynnä, niin täynnä että se vähän pakahtuu. Se pakahtuu siitä kaikesta mitä meille on suotu, kiitollisuudesta ja rakkaudesta. Siitä että ollaan taas tässä, joulunajassa, lapset on taas vähän vanhempia, niitten kanssa on taas vähän kivempaa.  Tänään saan vielä olla tässä. Lähteä elokuviin lauman kanssa. Juoda ylimääräisen kupin kahvia. Huomenna on vasta huomenna.