Siirry pääsisältöön

hiljainen on kylätie

Hiljainen on kylätie perjantaina iltapäivällä.


Viikossa on tapahtunut paljon ja meidän elämä muistuttaa tietyin tavoin enemmän tieteiselokuvaa kuin sitä mikä se oli vielä reilu viikko sitten. Vessapaperista käydään sotaa edelleen, enkä vieläkään ymmärrä miksi. Käsidesiä meillä täällä saa ostaa korkeintaan mustasta pörssistä ja olin ihan hillittömän tyytyväinen itseeni kun onnistuin nappaamaan viimeisen pakkauksen desinfiointipyyhkeitä kaupassa. Maskeja ei toki näy edelleenkään mutta ihmiset välttävät koskemasta toisiinsa eikä kukaan enää kättele, näistä jalka-kyynärpää-sormi tervehdyksistä on tullut päivän vitsi joka ei olekaan vitsi.



Mutta mitä meillä täällä sitten tapahtui sen jälkeen ensimmäinen tapaus menehtyi tasan viikko sitten? Mitä muuta kuin että meidän rakkaan persidentin (sarkasmia huom) neuvonantaja on kehoittanut välttämään matkustamista Seattlen alueelle ja presidentti itse haukkui meidän kuvernöörin käärmeeksi. Ai miksi? No koska kuvernööri kehtasi arvostella liittovaltion sössimistä.


Elämä on muuttunut tiedotteitten ja uutisten lukemiseksi. Pelkästään eilisen päivän aikana sain virallisia tiedotteita omalta työnantajaltani, alueen kiinteistövälittäjäjärjestöltä, meidän kattojärjestöltä, asunnonvälitystietokannan osuuskunnasta, koulusta, koulupiiristä ja Fredde taisi näitten lisäksi ottaa vielä muutaman ylimääräisen tiedotteen omilta asiakkailtaan ja työnantajaltaan. Omaan työhön liittyvissä tiedotteissa puhutaan siitä miten suojata niin itseä kuin asiakkaitakin, millä tavalla rajataan myytävässä kohteessa käyviä ihmisiä ja mitä myyjällä on mahdollisuus vaatia potentiaalisilta ostajilta. Asuntomarkkina käy kuumana, joten ostajalla on käsissään valta pyytää melkein mitä tahansa, mutta millä valvotaan sitä että jokainen taloon astuja pesee kätensä ja pyyhkii mennessään jokaisen pinnan mihin tuli koskeneeksi?

Isot teknologiayritykset ovat sulkeneet toimistonsa ja kehoittaneet ihmisiä työskentelemään kotona. Microsoft ja Amazon ovat tämän lisäksi ilmoittaneet palkanmaksun jatkuvan myös niille työntekijöille joilla ei ole mahdollisuutta työskennellä kotoa, esimerkisi vastaanottohenkilöstö, siivoojat jne. Myös Facebook ja Google ovat sulkeneet ovensa. Fredden toimisto meni kiinni samassa virrassa ja asiakas, suuri bioteknologiayritys sulki myös ovensa.



Viereinen koulupiiri laittoi ovet kiinni jo alkuviikosta siirtäen opetuksen pilvipohjaiseksi, Yliopisto päätti sulkea ovensa eilen seuraten muutaman pienemmän yliopiston jalanjälkiä. Meidän koulupiiri on edelleen auki ja koulut toiminnassa, mutta lapsista yli kolmannes on kotosalla joko siksi että joku perheestä kuuluu riskiryhmään, tai lapsella on perheessä joku jolla on hengitystiesairauden oireita, siis yskä tai nuha – ei tarvitse olla kuumetta. Oma ryhmänsä ovat ne lapset jotka ovat kotona koska ovat sairaina. Myös riskiryhmiin kuuluva henkilöstö on saanut luvan jäädä kotiin ja niinpä meidän koulut ontuvat eteenpäin ajatuksena kai lähinnä helpottaa niiden vanhempien elämää joitten on oltava töissä ja tarjota jonkinlaista rytmiä ja tavallisuutta lasten elämään.

Eilisessä palaverissa rehtorin kanssa olin taas kerran kiitollinen siitä että vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsenenä olen tiedon eturintamassa ja rehtorin mukaan koulupiiri valmistautuu sulkemaan oviaan. Tämä tieto tuli osana sitä keskustelua missä me mietittiin miten tarjota ruoka-apua niille perheille joille päivittäinen koulun tarjoama ilmainen aamiainen ja lounas ovat tärkeä osa lasten päivittäistä ravitsemusta. Miten ne korvataan mikäli koulu siirtyy pilvipalveluun?

Vanhempainyhdistyksen hallituksen kokous siirtyi sähköiseen muotoon ja videokonferenssiksi. 


Tunnelmat vaihtelevat täydestä paniikista jonkinlaiseen hälläväliä asenteeseen. Koulutettuja, fiksuja ihmisiä löytyy kummastakin ryhmästä ja valtaosa on jotakin siltä väliltä. Itse luen ja noudatan kiltisti viranomaistiedotteita välttäen julkisia kokoontumisia – kaikki tapahtumathan nyt on peruutettu jo aikaa sitten, pesemällä käsiä, pyyhkimällä kosketuspintoja ja vaihtamalla kankaiset käsipyyhkeet kertakäyttöisiin paperisiin.

Onko tässä mitään järkeä, siihen en ota kantaa, näin nyt vain on.

Kampaajallakin oli rauhallista eilen iltapäivällä. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...