Siirry pääsisältöön

hullu vuosi - ekat kuusi kuukautta

 


On joulukuun kolmastoista ja jotenkin tuntui sopivalta katsoa menneeseen vuoteen. Minkälainen tämä hullu vuosi on ihan oikeasti ollut? Hullu? No, ainakin meidän perheessä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita ole päässyt puuttumaan vaan tästä vuodesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, tai useammankin sairauskertomuksen.

 

Tammikuu


Alkuvuodesta luonnonvoimat laittoivat meidät polvilleen. Ja tammikuussa maahan satanut lumi pysäytti elämän useammaksi päiväksi eikä kukaan silloin vielä tiennyt mitä kevät toisi tullessaan, ei vaikka Yhdysvaltain ensimmäinen Covid-19 potilas oli meidän osavaltiossamme, sairaalassa jossa olin - silloin joskus - töissä.




 

Helmikuu


Helmikuu oli suuren tuhotulvan aikaa, kuukausi jonka aikana useammastakin läheisestä pikkukaupungista muodostui hetkeksi saari ja koulutkin suljettiin päiväksi koska monessa paikassa koulumatkalle olisi tarvinnut veneen.

 

Vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta ovat jossakin kaukaisuudessa, sellaisesta toisesta maailmasta jota ei enää ole ja jonne tuskin palataan. Osaammeko me enää koskaan halata ystävää ajattelematta että saatamme tartuttaa tai saada tartunnan? Minkälaiseksi muodostuu meidän lastemme maailma sen jälkeen kun elämä on ollut rajoitettua ja rajattua kuukausia? Haluaisinko edes takaisin siihen hullunmyllyyn, ei niin että tämä nykyinenkään olisi kovin hidasta arkea.      

 

Kuukauden lopussa läheisen hoitokodin Covid-19 epidemia ja Yhdysvaltain ensimmäinen koronakuolema nousivat uutisiin kaikkialla maassa ja yhtäkkiä se mikä oli tuntunut kaukaiselta tuli lähelle. Koronavirus oli kaikkien huulilla ja jokaisella oli siitä mielipide - suuntaan tai toiseen.




 

Maaliskuu - huhtikuu

 

Päätimme vetää lapset pois koulusta muutamaa päivää ennen kuin koulut suljettiin. Oma peruste siinä vaiheessa oli viereisten koulupiirien päätökset sulkea koulut emmekä halunneet jäädä katsomaan tilanteen kehittymistä. Jo aiemmin oli koulupiiri ilmoittanut että vanhemmat saavat päättää miten haluavat toimia eikä poissaoloja kirjata luvattomiksi poissaoloiksi. Tuntui myös hullunkuriselta että me aikuiset teimme töitä kotoa, mutta lapset lähetettiin kouluun. Siirryimme siis kaikki etätyöhön ja kun kuvernöörin määräys maaliskuun 23. sulki osavaltion, tuli minusta lasten täysipäiväinen kotiopettaja.

 

Ruokaostokset tehtiin netissä, vessapaperi oli loppu kaikkialta ja käsidesistä oli turhaa edes haaveilla. Kaikki kotiin toimitettu tavara pyyhittiin alkoholipyyhkein - niin tosin tehdään edelleen, joulukuussa.




 

Toukokuu

 

Muutamaa päivää ennen äitienpäivää tunsin kummallista kihelmöintiä otsalla ja kun äitienpäivänaamuna löysin ensimmäisen rakkulan hiusrajasta tiesin välittömästi että kysymys oli vyöruususta, se mitä en tiennyt, oli minkälaisen helvetin lävitse tämä tauti veisi niin minut kuin perheen ja että edelleen, kahdeksan kuukautta myöhemmin söisin edelleen hermokipulääkkeitä kutinaan ja kipuun, samoin kuin antiviraalilääkitystä estämään uutta vyöruusun puhkeamista. Vasemman silmän näkö, samoin kuin näkökenttä heikkeni pysyvästi. 

 

George Floydin kuolema aloitti ensin mielenosoitukset ja niistä poikineitten mellakoitten aallon jotka eskaloituivat kuun viimeisinä päivinä paikallisten ostoskeskusten ryöstelyksi. Kaupunkien keskustojen kaupat laudoittivat ikkunoitaan ja osassa kaupungeista laudoitukset ovat edelleen paikoillaan vaikka valtaosin mellakat ovat rauhoittuneet takaisin mielenosoituksiksi. Floydin kuolema aloitti kuitenkin kauan tarvitun muutoksen jonka ansiosta ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteellisesta rasismista on alettu puhumaan ja esimerkiksi koulupiirien opetussuunnitelmia on muokattu.

 

Osavaltion asteittainen avaamissuunnitelma otettiin käyttöön kuukauden alkupuoliskolla. Oma piirikuntamme ei ole edelleenkään - joulukuussa - päässyt kakkosta pidemmälle neljän vaiheen jatkumossa. Neloseen ei sen puoleen ole kerinnyt kukaan muukaan ja kolmosessa on pieniä piirikuntia joiden asukasmäärä on alhainen ja sekin harvaan asuttua.

 




Kesäkuu

 

Kesäkuussa astui ensin voimaan maskisuositus ja pian sen jälkeen maskimandaatti. Maskia oli käytettävä kaikkialla missä ei ollut mahdollisuutta säilyttää turvaväliä ja kaikissa julkisissa sisätiloissa. Lasten kesäloma alkoi, mutta niin puistot, uimarannat kuin uima-altaatkin olivat suljettuina ja kesää vietettiin omassa pihapiirissä. Alkoi olla selvää ettei tämä ihan heti muuttuisi mihinkään ja keskustelu tulevasta kouluvuodesta alkoi ennen kuin edellinen ehti edes päättyä.

 

Poikien synttärit juhlittiin yhtä hulppeasti kuin Tättiksenkin - kotona, ilman juhlia.




 

Jatkuu...


Negatiivinen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...