Siirry pääsisältöön

kolme vai kaksi yötä jouluun on


M makaa sohvassa ja potee 10% flunssaa ja 90% yleistä uupumusta. Musta on ihanaa että se purkaa itseään lepäämällä – edes hetken – eikä ainoastaan ja vaan riitelemällä ja kiukkuamalla.

Tää meidän joulu on rakennettu aikatauluttomaksi ja rennoksi ja ihan vaan oleiluksi, jotta saa vaan olla yöpaidassa ja sohvalla peiton alla... ruokajutuistakaan en jaksa ottaa paineita. Laatikot on tekemättä, kun ei niitä kukaan kuitenkaan edes halua. Kalapöytään keskityn vähän enemmän ja jouluaamun brunssiin. Leipoa oon ajatellut, mutta jos ei tule inspiraatiota niin jääköön sekin. Joulusiivouksen hoiti L... imuroi, pyyhki pahimmat pölyt, pesi lattiat ja vessat.

Joulukortteja ja sähköisiä hyvän joulun toivotuksia tupsahtelee sieltä ja täältä. Tähän ajattelin liittää Pastor Benin joulukortin, kun se on niin kovin erilainen kuin sen suomalaisen evankelisluterilaisen papin joulukortti saattaisi olla, eikä mun käsittääkseni Suomessa pappi lähetä seurakunnalleen joulukortteja, edes sähköisiä?



Kommentit

  1. Mä kyllä katselisin eikun kuuntelisin Pastor Beniä, onpas mukavan näköinen heppu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On oikeestikin just mukava ja karismaattinen. Sellainen maanläheinen ja helposti lähestyttävä.

      Poista
    2. Sammaa mieltä sinun kanssa, kyllähän tuota mielellään kattelisi ja varmaan vähän kuuntelisikin ;).
      Muruset

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...