Siirry pääsisältöön

valkoinen elefantti


Kinkku suolassa ja kahdet juhlat juhlittu... tänään olis seuraavat ja lauantaina vielä yhdet. Tänään olisin voinut pitää taukoa ja olla vaan kotona, kotoilija kun on vähän huono iltariekkuja ja mua väsyttää jo etukäteen kun ajattelen tätä päivää ja edessä olevaa edestakaisin suhailua... ja kokoustamista ja Klinikan odotushuonetta ja... saisko kömpiä takaisin peiton alle?

Eiliset kemut oli kyllä kivat... ns. White Elephant Ornament Exchange – en osaa kääntää, siis selitän... Jokainen tuo juhliin halvan ($5) joulukuusenkoristeen ja siis pakkaa sen mahdollisimman jouluisasti ja hienosti. Jokainen juhlija nostaa pussista itselleen numeron ja se on lahjojen avaamisjärjestys... Mä olin eilen eka. Valkkasin siis kiinnostavan paketin, avasin ja kaikki asiaankuuluvasti ihailee mun saamaa joulukuusenkoristetta. Se jolla on seuraava numero voi joko avata uuden paketin TAI ”varastaa” mun avaaman paketin. Saman lahjan saa varastaa kahdesti ja sen kolmas omistaja saa siis pitää sen. Jos mun lahja varastetaan saan varastaa joltakin toiselta tai avata uuden paketin. Koska mä avasin ensimmäisenä oli mun vuoro myös viimeisenä ja näin sain sitten valita mieleiseni ja jättää ne joulukuuseen laitettavat korkokengät jonkun toisen tuskaksi. Vähän sekavaa, mutta hauskaa. Nukkumaanmenoaika vaan vähän kärsi.


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi11. joulukuuta 2012 klo 12.57

    Hei,

    Kiitos valtavan mielenkiintoisista blogeista (100+ pv autismin kanssa)! Ihan vain näin heittona ja varmaan kuuletkin tätä usein mutta ehdottomasti olisi hienoa jos kokoaisit nämä blogien kirjoitukset koviin kansiin ja kirjaksi.
    Kirjoitat niin elämänmakuisesti ja oikeasti mukaansatempaavasti, että näin tuikituntematon lukijakin, anonyymi, on viettänyt nyt jo useamman päivän kirjoituksiesi parissa!

    Mahtavaa ja voimallista joulun odotusta ja itse juhlaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa11. joulukuuta 2012 klo 18.06

      Kiitos! Kivaa kun viihdyt mukana ja tervetuloa joukkoon! Et ole eka joka ehdottaa sitä kirjan tekemistä ja mun on myönnettävä että se on harkinnassa...

      Hyvää joulunaikaa myös sinne!

      Poista
  2. Anonyymi12. joulukuuta 2012 klo 5.46

    Heips!

    Hyvä idea tuo kirja! Päädyin 100+n päivää autismin kanssa blogiin jonkun linkkauksesta ja luin samalta istumalta postauksiasi ainakin kaksi tuntia :) Sen jälkeen oon kahlaillut tekstejä eteenpäin aina kun on ollut aikaa.

    Mies oli viisi päivää reissussa, enkä ees ehtinyt ikävöidä kun oli mielenkiintoista luettavaa ;)

    Tykkään paljon sun tavasta kirjoittaa, teksti soljuu kivasti eteenpäin ja on, niinkuin aikaisemmin mainittiin, elämänmakuista ja mukaansatempaavaa!

    Kivaa joulunodotusta koko teidän poppoolle, jään takuulla seuraamaan.
    -Notte

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää