Siirry pääsisältöön

maisemia ihailemassa

Me asutaan sikälikin mielenkiintoisessa paikassa että täältä löytyy ihan valtavasti ihmisiä joilla on loputon määrä rahaa. Yksitoista vuotta takaperin joku sanoi, että joka kymmenes asukas on miljonääri... veikkaan ettei toi lukema ainakaan ole pienentynyt. Meidän oma postinumeroalueemme kuuluu Yhdysvaltain kymmenen vauraimman joukkoon, ja siitä huolimatta tässä meidän katumme varrella on eläkeläisasuntoja ja tuettua asumista. Me asutaan tällaisessa "Arava"/"Hitas"/jotakin talossa, johon siis on tulorajat joihin jokaisen asukkaan on pitänyt mahtua. Tällä tavalla pidetään huolta, ettei ne rikkaat pääse linnoittautumaan yksikseen millekään kukkulalle.

Meidän tavistalo on kooltaan sellaista keskikastia, keskimääräisen perheen koti täällä on 186m2 (2000sqft). Jos kävelen kaksisataa metriä vasempaan tosta meidän ovesta on alkaa talot 300m2 ylöspäin ja jos marssisin ton kadun päässä olevan metsän läpi puolisen kilometriä puhutaan jo 700-1000m2, uima-altaista. omista hevostalleista jne.

Sunnuntaina käytiin ajelemassa siellä missä asuttiin ennen lasten syntymää ja samalla ihailemassa yhden kukkulan huipun maisemia. Tää on edelleen rakenteilla oleva asuinalue ja siellä se on ratkaistu niin, että tuettu asuminen asuu siellä alhaalla ja mitä ylemmäksi sitä mäkeä tie kipuaa, sitä kalliimmaksi muuttuvat talot. Viimeisenä kukkulan huipulla on asuinalue, johon jokainen jolla on varaa ostaa tontii, saa rakentaa sille tontilleen just tasan mitä tykkää, ja sieltäpä sitten löytyykin modernia huvilaa, italialaista villaa, arabialaistyylistä linnaa, kerikkalainen palatsi, tirolilaistaloa jne. Maisemat huimaa päätä ja sielua ja mäeltä näkyy maailman ääriin...







Yksi oli myynnissä ja siinä talon edustalla oli laatikossa myyntiesitteitä... hintaa siinä ei lukenut, mutta jos tällaista taloa on ostamassa ei sillä hinnalla varmaan oo niin kauheesti väliä. 


Huomatkaa 2290 pullon viinikellarin, jonka on suunnitellut yksi alueen viinitiloista ja hissi,
makkareita tais olla 5 ja neliöitä 723m2 





Kommentit

  1. lievää suureellisuutta tuossa asumuksessa, kukaties jopa minimaalista ylenpalttisuutta...?
    (hulppea, olisi jännää nähdä talo tositoiminnassa!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä aina mietin et minkälainen ihminen haluaa asua tuollaisessa talossa. KUn musta tuntuu et jos mä voittaisin lottoamatta lotossa tai perisin jonkun ziljardöörin niin en mä sittenkään haluis noin asua, mutta jokuhan tämänkin talon on itselleen rakennuttanut.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...