Siirry pääsisältöön

tahdon asioita


Ai mitä me tehtiin tänään? No aamulla vaihdoin Jeesuksen seksiin ja Ikeaan ja rautakauppaan. Parisuhde, piha ja perhe ennen Jumalaa tai ainakin ennen jumalanpalvelusta.

Ikeasta jäi käteen kaks hodaria ja kolme jätskiä. Tavoitteena oli löytää pihakalusteisiin halvat ja hyvät istuintyynyt – ei löytynyt. Rautakaupasta saatiin säkillinen multaa ja maanpeittokasveja.


jos 82F on 28C, niin 83F on sit kai vähän päälle 28C


Loppupäivä nautiskeltiin meksikolaisesta oluesta Cinco de Mayo:n kunniaksi ja valkoviinistä ja lapset hodareista ja vesimelonista. Istutettiin ne maanpeittokasvit ja siirrettiin Gerberat amppeleista ruukkuun ja amppeleihin neilikat ja... sellaista kevyttä pientä kesäpuuhaa. Kaikki naapuruston lapset juoksenteli yhdessä ympäriinsä ja välillä se joka oli lähimpänä liimaili laastareita kaatuneitten polviin ja kyynärpäihin. Meidän pieni kylä kuja, kaikki pitää huolta toistensa mukuloista.






Kello lähentelee puolta seiskaa ja ulkona on edelleen lähemmäs kolmekymmentä ceetä. Ei haittaa vaikka tää on vaan väliaikaista ja kohta kuitenkin on taas kylmää ja märkää, vuosi sitten tällaista säätä odoteltiin pitkälle heinäkuuhun.



***

Mun kasvattajan taidot on jossakin kesäsäilössä tai kellarissa K:n kanssa. Mä en osaa tai tiedä miten sitä pitäis auttaa tai tukea. Se on jatkuvasti pulassa... heittää ämpärillisen vettä jonkun päälle, lyö, potkii, puree, repii kukat irti kukista, maalaa ketsupilla pöydän, heittää polkupyörän uima-altaaseen, kaataa kaupan esillepanon, karkaa, riisuu vaipan pissatakseen sohvaan... lista on pitkä ja mä oon ihan yhtä avuton kuin se lista loputon – eikä yksikään näistä kirjoitetusta ollut kuvitteellinen. Jäähyjen ainoa vaikutus on se et mä ehdin rauhoittua etten vetäis sitä turpaan, se ei nyt vaan ole se lapsi joka oppii a:n johtavan b:hen tai siis se ei ehdi ajattelemaan niin pitkälle ennen kuin jotain on jo tapahtunut. Mä ymmärrän kyllä että pitää olla toisenlaisia keinoja. Tän lapsen tehtävä on epäilemättä opettaa mulle jotakin elämää suurempaa, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä sellaisissa mittasuhteissa mitä mulla ei ole. Mä en vaan aina tiedä onko musta opettelemaan tätä läksyä ilman että se menee rikki, siis K... ihan liian usein mun tekee mieli sanoa sille et saatanan urpo, päivittäin rukoilen voimia ja osaamista oman poikani kohtaamiseen. Kuitenkin, yhdellä hymyllä se sulattaa mun sydämen. Päätän taas tahtoa vähän enemmän.



Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi7. toukokuuta 2013 klo 10.53

    Ihan pakko kommentoida tähän, että aika tutulta kuulostaa, jos se yhtään lohduttaa.. Meillä ei jokin aika sitten voinut olla mitään särkyvää missään esillä, verhot oli nostettu ylös lattialta ja silti tavaraa hajosi. Nyt ollaan vähän edistytty, laatikot ja kaapit on edelleen lukittuja. Uskon, että aika ja ymmärryksen lisääntyminen auttaa, ihan varmasti. Voimia ja pitkää pinnaa! :) Marketta

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää