Siirry pääsisältöön

koulupaineita

Maanantaiaamu aukeaa ennen seitsemää ja mä rämmin poikain kanssa alakertaan. Ne haluaa pelata pelejä ja mä huokaan - salaa ja syvään. Haen autotallista sen rakkaan "Candylandin" ja sit me pelataan. Näitten kahden kanssa pelin pelaaminen on vähän kuin yrittäis opettaa tolle meidän kesämarsulle ja oravalle lautapeliä. Käytännössä siis pelaat itse kolmea paikkaa ja selität samalla kovasti mitä teet yrittäen estää oravaa viemastä pelinappuloita ja innokkaasti kehoittaen sitä marsua tarttumaan omaan nappulaansa ja siirtämään sen siihen mihin käsketään. Kognitiivisesti K on valmis tähän peliin, mutta sen keskittymiskyvyllä sitä pelataan korkeintaan kaksiminuuttia. O taas haparoi niin värien kuin käsitteidenkin kanssa ja yrittää vaan kovasti tehdä jotakin. Molemmat haluaa hysteerisesti tietenkin voittaa.

autoista tehty portti by pojat


Lopulta peli on pelattu ja pojat syö aamiaistaan ja mä käyn läpi aamun sähköposteja. Vatsaan M:n terapeutille ja lupaan tuoda pyydetyt ruuat päivän terapiaan, lähetän ystävälle rukouksia tulevaan leikkaukseen ja lupaan tuoda lämpimän aterian muulle perheelle tänään. Sosiaalisten taitojen ryhmänohjaajalle en tiedä mitä vastaisin...  ryhmätoiveet pitäis palauttaa tällä viikolla, mutta meillä on syksyn aikataulut levällään kuin jokiskan eväät.

Enhän mä tiedä onko M aamu- vai iltapäiväryhmässä, olettaen että se nyt edes menee siihen kouluun mihin me ollaan alunperin ajateltu että se menee. Entäs K, me ei tiedetä siitäkään mihin kouluun se menee. Oletettavaa on että se menee erityisluokalle, mutta ei varmaa. Entä jos se menee erityisluokalle, pääseekö se aamy- vai iltapäiväryhmään. Millä hiivatilla mä päätän mitä mä tohon kaavakkeeseen kirjoitan? Neljän jälkeen ja lauantaisin? L saa sit pyöritellä terapioita kun allekirjoittanut istuu koulussa opiskelemassa sairaanhoitoa tai opettaa omia oppilaitaan Suomikoulussa lauantaisin.

Kanapata muhii uunissa jo ennen puolta yhdeksää, M nauttii toista kierrosta nestemäistä aamiaistaan ja mullakin on kädessä päivän toinen kupillinen kahvia...


Terapiat alkaa yhdeltä ja jatkuu viiteen. Jossakin välissä pitäis viedä se luvattu ateria. Jos aamulla käytäis kirjastossa, syötäis eväät puistossa ja vietäis se ruoka sit iltapäivällä poikien kanssa? Vai leikkaanko jannujen tukat ja syödään lounasta kotona, viedään ruoka matkalla Klinikalle ja mennään popikien kanssa kirjastoon? Nää on näitä kotiäidin vaikeita päätöksiä.  


prinsessan uus reppu



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää