mustalaisleiri muuttaa taivaaseen

hups!

Isänpäivänä K oppi ajamaan ensin pyörää, ja vartti sen jälkeen kaksipyöräisellä potkulaudalla niin että molemmat jalat on yhtäaikaa laudalla. Kyllä sitä on hierottukin, kumpaakin taitoa. Edellisellä kerralla kun yritettiin ottaa siltä apupyörät pois se unohti polkea ja kaatui kolmen metrin sisään. Sen lisäks se nojas joko oikealle tai vasemmalle ja kaatui sen takia. O on edelleen sitä mieltä että menköön muut, hän liikkuu joko jalan tai sillä M:n vanhalla potkupaloautolla.

Yöllä meidän sänkyyn hiipi kaksi pikkumiestä. Toisen varpaita särki ja toinen lähti lojaalisuudesta hoitamaan asiaa veljensä kanssa. Lopputulemana mulla oli oikeassa kainalossa O ja vasemmassa K. Kahdeksan jälkeen kömmin varovaisesti jannujen välistä alakertaan, keitin kahvia ja nautin hiljaisuudesta. Jannut tuli ennen yhdeksää ja me pakattiin rantakamoja yhdessä. Meidän uimarantaretket muistuttaa mustalaisleirin siirtoa paikasta toiseen, onhan mukana aurinkosuojaa – enkä tarkoita rasvapurkkia, toki sitäkin on, kylmälaukkua, rantaleluja, pyyhkeitä, uimaleluja, tuoleja...

mustalaisleiri

Kun M ilmestyi alakertaan hetkeä ennen puoltapäivää oli muu jengi jo valmiina lähtöön. Puoliltapäivin me istuttiin autossa matkalla rannalle.

M saa uimavalvojalta ohjeet uimakokeeseen ja läpäisee sen

Koko osavaltioon on julistettu tulentekokielto. Se koskee niin avotulta, ilotulitteita kuin takkatultakin – ei niin että kellään olis varsinaisesti tarvetta lämmittää. Meillä on satanut viimeksi silleen ihan oikeesti kai huhtikuussa. Metsäpaloja on ollut jo kolmisensataa ja puiston puut näyttävät siltä kuin ne yleensä näyttävät elokuun lopulla. Kuivuus on polttanut ne nurmikentät joita ei kastella, lehdet putoavat puista ja ilmastoinnille on käyttöä.