Siirry pääsisältöön

yhden viikon loppu on toisen alku

Viikonloppu on kohdellut meitä hellävaroen. Ainakin jos en laske käyntiä lastenlääkärissä, pöydänkanteen mustalla liuotin tussilla piirrettyjä kukkasia ja niitä kaikkia muita, jo unohtuneita kolttosia ja kommervenkkejä.

Lauantai käynnistyi harkitun hitaasti. Kirjoitin tekstiä, join kohtuuttoman monta kupillista kahvia. M valui alakertaan joskus kymmenen kieppeillä. Aamiaistarpeet sai maata esillä kunnes kaikki oli syöneet sen mikä halusivat. Mä lähdin Martan ja K:n kanssa metsän poluille Fredden jäädessä maalaushommiin.








Iltapäivä meni asioita hoidellessa. Jannut tarvitsi farkkuja. K osti itselleen kahdet pillifarkut ja O valkkas vastaavasti rennompia lökömalleja. Mä jumahdin pahasti Nordstromin meikkiosastolle ja huolehdin myyjätädin lokakuun myyntibonukset kohdilleen. Se Philosophyn meikkivoide kun ei enää sovi mulle ja saan siitä kirjaimellisesti näppylöitä. Diorilta löytyi tietysti ratkaisu ihan kaikkiin maailman ongelmiin ja mä marssin ulos tavaratalosta muutaman satasen köyhempänä, paperikassissa jotakin utuisen aamun perhosenlennon uutteesta höyrystettyä keijukaisen kimalletta hohtavaa ilmaakin kevyempää systeemiä. Kaksin kappalein. Ekaa alle ja tokaa päälle. Viikossa mun pitäis taas näyttää viistoistavuotiaalta – not.



Ruokakaupassa, tai siis Costcossa, täydennettiin ruokavarastot kuin maailmanlopun edellä. Kyllä sille kaikelle kai tarvettakin oli, kun sain kaiken kuitenkin tungettua kaappeihin, pakastimeen ja jääkaappiin. Lauantairuuaksi laitoin tuoretta tonnikalaa kevyesti pinnalta ruskittettuna, sisältä vielä viileänä ja sen rinnalle kotitekoisia ranskalaisia. M irvisti, muut söi. Mun yllätykseksi jopa makaronimies K tykkäs, kaikesta muusta paitsi perunoista.

Viinipullojakin löytyy erikokoisina. Se tavallinen .75litraa on tossa oikealla etualalla.


Illalla K valitti pääkipua ja korvakipua ja kurkkukipua ja ihan yleisesti kaikenlaista tuskaa ja kivistystä. Ilmankos se oli koko päivän ollut kuin persauksille ammuttu karhunpentu. Tainnutin sen buranalla ja sunnuntaiaamuna varasin ajan lääkäriin. Syysflunssaa se oin kuitenkin potenut jo yli viikon ja mä erehdyin kuvittelemaan että se oli jo selätettykin.



Yhdentoista jälkeen me lastattiin lauma autoon ja ajettiin ensin sinne lastenlääkäriin vain todetaksemme ettei sillä ainakaan bakteeritulehdusta ole missään. Katsotaan vielä toinen viikko. Sunnuntailääkäri on kiven heiton päässä meidän kesän rannalta ja lääkärin jälkeen purin autosta lasten lisäksi Martan ja me käveltiin polkua pitkin järvenrantaan. Martta sai ensimmäiset uimaharjoituksensa ja lauma sai hetken jatkon kesälle. Kotimatkalla mulla oli kyydissä kolme märkää lasta ja yksi märkä koira.







ei siitä ihan vielä uimaria tullut



Iltapäivällä pesin pyykit, painin kotitehtäviä tekevän laumani kanssa, kaiversin lasten kanssa kurpitsat, paahdoin kiurpitsansiemenet, kaadoin lasiin punkkua, lainasin naapurinrouvalle sokeria ja jäin odottamaan palkkaa – kurpitsamuffinseja.

M:aa laiskotti, eikä sitä huvittanut läksyt. O oli alkuun innoissaan, mutta turhautui saadessaan miinuspisteitä vääristä vastauksista. Mä turhauduin siitä että se teki jatkuvasti ihan älyttömiä virheitä: "Mikä numeroista on yhdeksän? - 8, 7, 6, 9" Jannu klikkaa ysiä ja siirtyy seuraavaan kysymykseen. "Mikä numeroista on seitsemän? - 7, 6, 9, 8" jannu klikkaa seiskaa. "Mikä numeroista on kahdeksan? - 5, 7, 9, 8" Ja mies napsauttaa iloisesti ysiä. Mun kärsivällisyys rapisee kymmenennen kerran tietämillä. Miten voi olla mahdollista että se tietää että yhdeksän on yhdeksän ja silti kahdeksan on myös yhdeksän. 

M tekee "keytime" tehtäväänsä ja O matikkaa

M tekee matikkaa ja K aloittelee lukemista


Erityisopettaja halus että K harjoittelee lukemista tietokoneohjelman avulla myös kotona. Ohjelma on kiva ja helppo ja mukava, mutta meidän harjoittelu meinas kaatua siihen ettei jätkän maltti riittänyt vaan se napsutteli kaikkea ja kaikkia hiirellään. "Eiku rakas pysähdy! Sun täytyy odottaa että se nuoli muuttuu kädeksi." - Miksi? "No kun se ei toimi ennen sitä." - Miksi? Ehkä me vielä päästään lukemisenkin harjoitteluun.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...