Siirry pääsisältöön

laukku, laukku mitä söit


Mulla on taas kauheesti asiaa ja koska en tiedä mistä aloittaa, ryhdyin Veeran innoittamana katsomaan mitä mun käsilaukusta löytyy...

Mulla on oikeesti aina sama laukku... joko tää Dooney & Bourke tai sit se Marimekon klassikko kirkkaan keltaisena 

Ensin kaadoin sisällön tähän meidän ruokapöydälle, otin kuvan ja sen jälkeen poistin kasasta ylimääräiset asiat... 


Laukusta lähti:
  • 2 pakettia muuminessuja – kyllä yksi rittää 
  • 1 legopalikka
  • 1 dinosaurus
  • 1 melkein tyhjä käsidesi
  • 1 kirkosta saatu silikoni ranneke
  • 1 vanha kauppalista
  • 1 kirkon lastenhoito”kuitti” – siis se paperi millä ne lunastetaan ulos pyhäkoulusta
  • 1 mehupillin muovikääre
  • 1 kuivahtanut kosteuspyyhe
  • 1 arpalippu
  • 1 käytetty laastari
  • 1 linttaan astuttu muropatukka


Käsilaukkuun jäi edelleen:

  • nippu laastareita 
  • desinfiointipyyhkeitä - ravintolan-kahvilan-minkä tahansa muun pöydän pyyhkimiseen
  •  lasten meidän kaikkien kosteuspyyhkeitä aka baby wipes  
  • vaippa 
  • peppurasvaa 
  • 2x lasten sukat – meidän lapset kulkee useimmiten ilman sukkia ja sit joissakin paikoissa pitää olla sukat jalassa 
  • 4x pikkuauto – koskaan ei tiedä tarvitaanko niitä, valikoima vaihtelee... tänään mukana kaks Cars autoa ja kaks tavista 
  • 1x tarra – hätätilanteita varten 
  • 3x yksittäispakattu maitosuklaa – jälleen akuuttiin hätään 
  • paketti niitä muuminessuja 
  • 2x käsidesi – ne on niin pieniä pulloja että on syytä olla useampi...



Mua varten siellä käsilaukussa on:

  • muutama laastari 
  • käsidesi 
  • silmälasien puhdistusriepu 
  • rotanmyrkkyä 
  • nessuja 
  • Neutrogenan käsivoide 
  • Burt’s Bees värillinen huulihoide sävyssä Peony – sen lähemmäksi huulipunaa en mene 
  • neuleprojekti odotushuoneisiin 
  • Dell Windows Phone 
  • rakas joululahjaksi saatu Coachin lompakko – sen sisällöstä sais oman tarinansa, helposti, 
  • kalenteri – kun pyörittää omia ja kolmen lapsen aikatauluja ei kännykkä toimi

Mun tavarat

Tää on oma tarinansa...

Niin... kun kerkeen ajattelin puhua politiikkaa tai siis äänestämisestä ja synnytyksestä ja imetyksestä ja äitiasioista ja... nyt ryhdyn ruokkimaan jälkikasua.


Tunnisteet:

Kommentit

  1. R22. lokakuuta 2012 klo 9.48

    Kiitos paljon ihanista blogeista. Päädyin pari viikkoa sitten blogiisi jonkun toisen blogin kautta ja päätin lukea kaikki julkaisut myös sieltä vanhemmasta blogista alusta asti ja nyt olen päässyt tähän hetkeen. Aloitin tänä syksynä erityispedagogiikan opiskelun, joten aluksi minua kiinnosti vanhemman näkökulma autismista (en ole siihen vielä opinnoissa perehtynyt), mutta sinulla on aivan ihana tyyli kirjoittaa ja se tempaisi minut todella mukaansa ja aion jatkaa tätä elämänmakuisen blogisi lukemista. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää