töitä, tautia ja tomeruutta

Suomikoulussa mulla oli mukana O. Alunperin oli aatellut mennä ihan isse vaan, mut jannu niin tomerana aamulla ilmoitti lähtevänsä kouluun ja ottavansa lounasevääksi jugurttia ja rusinoita ja juustoa et enhän mä voinut sitä kotiin jättää.

Siellä se reippasti kantoi mulle soittimet odottamaan soittajia ja auttoi järjettömän painavan mattorullan kanssa ”kantamalla” sitä mun kanssa. Se piti ovia ja osallistui ja oli vaan ihana mussukka mutta voiton kaikesta vei kuitenkin se kommentti siellä leikkivarjon alla.... siihen putos kaikki sen kuulleet vanhemmatkin: ”Mamma, don’t be scared here, be brave!” – ja sit sain ison märän pusun poskelle.

Telttailija muuten nukkui hyvin siellä teltassaan. Niin hyvin ettei se edes herännyt mun herätyskelloon tai teltan vetoketjuun tai siihen kuinka kömmin sen ylitse. Kello lähenteli kahdeksaa kun mimmi kömpi alakertaan ja suoraan aamiaispöytään nauttimaan poikien kasaamasta aamiaisesta... Muropatukat ja pakastekuivatuja omenoita – K:n valinta ja ne kattoi pöydänkin yhdessä. Huomenna olkoon pannarisunnuntai sen jälkeen kun kotiudun aamukahvilta naapurin frouvan kanssa.

L on flunssassa ja peruutettiin illan vieraat... se ei kuitenkaan estänyt laittamasta hyvää ruokaa.