Siirry pääsisältöön

ystäviä, pannareita ja pekonia


Mä katson kun mun tyttäreni nauraa. Se esittelee iPadiaan ystävien pojalle ja ne tekee yhdessä ja niillä on kivaa. M opettaa sitä toista, sillä toisella ei oo omaa iPadiä. Kohta ne kulkee käsikädessä ja ne on menossa naimisiin, kaksi prinsessaa – tyttö ja poika. K on kateudesta vihreänä, mustasukkainen, ja roikkuu siskossaan hokien et se haluu naimisiin M:n kanssa. Meitä aikuisia naurattaa. Mun sydän on lämmin. M leikkii.

Ne on meillä monta tuntia. Syödään pannareita ja pekonia, juodaan mimosa ja mimosan kaveri ja lapset leikkii, leikkii, leikkii. O nukkuu välissä päikkärit. M jaksaa ja vasta kun joukkio lähtee meiltä loppuiltapäivästä M haluaa olla yksin. Se on edelleen hyväntuulinen, se ei edelleenkään kitise ja haraa vastaan. Mä tarvitsen päänsärkylääkkeen kuunneltuani viiden lapsen kiljuntaa monta tuntia, mä tarvitsen hetken omaa aikaa ja yksinäisyyttä. Kaikki on väsyneitä, K:lla ei mikään ole hyvin. Se tarvii vaan syliä, ruokaa ja unta, tai ehkä vaan syliä ja unta.

bileet nukkekodissa


Me ei nähdä usein. Muutaman kerran vuodessa korkeintaan. Ne näki miten pitkän matkan M on kulkenut. Ne muistaa vielä sen puhumattoman, yksinäisyyteen vetäytyvän tytön, sen joka ei osannut leikkiä, sen joka tarvitsi aikuisen apua kaikkeen – siis oikeesti kaikkeen. 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...