Siirry pääsisältöön

torstai

Ei meille kuulu mitään muuta kuin sitä samaa leiriä ja lihasrelaksantteja kolmesti päivässä. M kiitettävästi kantaa mulle mun käsilaukkua ja O:lla on uhmatuhma huipussaan, sille sopivasti puolisen vuotta "myöhässä" veljeen nähden. K:n - ja siis myön O:n - ope tänään tokas mulle että meidän K on melkoinen persoona... en tiennyt miten siihen pitäis suhtautua, kun en osannut päättää oliko se komentin antaneelta positiivinen vai negatiivinen arvio. K kun ON melkoinen persoona, katsoi sitä ihan miltä kantilta tahansa. Istun ekaa kertaa kokopäivänä koneella ja nytkin vain parin sanan verran...

Huomenna on vika leiripäivä ja viikosta ollaan selvitty kaikinpuolin kunnialla. Samalla ollaan epäilemättä saatu esimakua siitä, miltä syksy näyttää kun M siirtyy isoon kouluun, pojat eskariin ja mäkin vielä lähden opintielle.



Kommentit

  1. Koetapa käydä jollain hyvällä hierojalla, fysioterapeutilla tai vaikka osteopaatilla tms. Minullakin on ollut jo vuosikausia ajoittain niska-hartiaseudun ongelmaa. Lihasrelaksantit ja kipulääkkeet ovat minusta ihan silkkaa rahanhukkaa, ei niistä ole ollut juuri mitään apua. Veiväthän ne kivulta pahimman terän ja sai niillä pään sekaisin, mutta siihen se sitten jäikin. Osaava ammattilainen sen sijaan osaa vapauttaa jumit samantien ja katsoa myös mitä ongelman taustalla voisi olla. Jos saa tehtyä vaikka vähän täsmäjumppaa ongelmakohtaan, ei niskajumi uusi niin helposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heli, mun lääkäri on osteopaatti :) aloitetaan nyt eka kymmenen päivää tällä relaksaatilla, sillä joku ihme lajike josta pää EI mene sekaisin - aika hulppeeta! Ja sit kymmenen päivän kuluttua takaisin sen vastaanotolle seuraavaan vaiheeseen :) Ongelman syynä on mun pohjaton käsilaukku ja sit samalla tää varsin epäergonominen kirjoitusasento :)

      Poista
  2. Toivottavasti niskajumi paranee pian! Btw, olen Seattlessa elokuuntoisella viikolla, jos ehdit kaffeelle?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...