Siirry pääsisältöön

hyperventilaatio

Huomenna Halloween, ja päivä menee juhliessa... K:n bileet kymmeneltä, O:n yhdeltätoista. M:lla juhlat juhlasalissa iltapäiväkahdelta ja siihen perään kemut omassa luokassa. Illalla karkki tai kepponen -kierrokselle... O ei edelleenkään halua pukeutua, se haluaa olla vaan "O" ja K uskoo pyhästi olevansa Batman.

Koulua jäljellä ensi viikon lopputentit ja presentaatiot. Siitä harjoitteluun ja sit tää on tehty. Joulukuussa vikana rypistyksenä se osavaltion sertifikaatio. Tänään oli lähellä iskeä stressihalvaus ja hyperventilaatio... K sai maanantaille peruutusajan Autismiklinikalle, huomiset juhlinnat ja niihin liittyvät ostokset ja leipomukset ja logistiset kuviot - mahdottomuudet. Sit ne lopputentit ja presentaatiot ja näytetyöt ja... Mä yritän hädissäni vääntää sitä presentaatiota ja opiskella lyhenteitä ja jatkuvasti joku tarvitsee mua pyyhkimään tai pukemaan tai riisumaan, tai mehulasi on kaatunut, tai telkkari ei toimi...

Illalla puhuttiin L:n kanssa, et onhan tää ollut ihan valtavan rankkaa kaikille ja ihanaa et se on kohta ohitse. Ei olis minkäänlaisia mahdollisuuksia käydä täyspäiväisesti koulua ja hoitaa tätä rulettia tässä nykyisessä tilanteessa. Jo se, että lauma on jaettu kolmeen eri kouluun, kolmeen eri aikaan tekee tilanteesta vähintäänkin haasteellisen... tilanne on toinen siinä vaiheessa kun ne kaikki on samassa opinahjossa samalla aikavälillä (8:55-15:30), siinä vaiheessa mun on teknisesti mahdollista olla taas täyspäiväinen opiskelija ilman että mun opinnot vaatii kohtuuttomasti muilta osapuolilta.

Mun istuessa vikaa lyhennetenttiä ja treenatessa labrafinaalia varten (25 minuuttia ja viisi tehtävää esim: käsienpesu, verenpaine, yläraajojen liikerataharjoitukset vuodepotilaalle, alapesu vuodepotilaalle, siirtyminen pyörätuoliin) L vei lapset karkin keruuseen työpaikalleen...


M pääsi taikurin avustajaksi



Eilen ne oli käyneet lelukaupassa ja tänään mua sit ammuskeltiin ostoksilla.




Kommentit

  1. Olen huomannut, että Halloween on iso juhla siellä USA:ssa. Miten uskossa olevat yleensä suhtautuvat siellä Halloweeniin esim sinun omassa seurakunnassasi ja muissakin? Jakaako se paljon mielipiteitä?

    Täällä Suomessa uskossa olevat eivät näytä Hallowenia yleensä viettävän. Ei ainakaan suurin osa tuntemistani. Sen sijaan muitten ihmisten pariin se on alkanut rantautua kovaa vauhtia.

    Meiju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiju, toki on olemassa myös perheitä joissa Halloweeniä ei vietetä mutta noin pääasiallisesti se on iso juhla. Meilläkin on kirkossa rakennettu Halloweeniä jo useita viikkoja ja viime sunnuntaina huipennus oli sit ne karkit ja asut ja systeemit. Kouluissa lapset voivat olla osallistumatta juhlallisuuksiin vanhempien pyynnöstä. Asujen pitää niin kirkossa, kuin kouluissakin olla hyvän maun mukaisia ja ketään loukkaamattomia, mutta kyllä sunnuntaina kirkossakin näkyi lukemattomia noitia ja vampyyrejä.

      Lasten ja aikuistenkin Halloween ei yleensä ole erityisen synkkää ja "mustaa", vaan enneminkin hauskoja asuja, leikkejä, lauluja ja ...niin sokeria.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...