Siirry pääsisältöön

päivä Pacific Northwestissä

Sunnuntaiaamu valkeni sumuisena ja viileänä. Merisumu näkyi jo eilen horisontissa ja yön aikana se oli purjehtinut sisämaahan. Koira ja mä saatiin perinteinen aamulenkkimme ennen kotimatkaa hiljaisuudessa...


verratkaa eiliseen kuvaan samasta kohdasta... laskuvesi on tässä kuvassa tosi alhaalla, muistutan että yleensä tää putki on tiukasti pinnan alla.


Yksi syy niistä miljoonasta miksi L on maailman paras mies... sillä on loistavia ideoita! Tänään ajettiin Seattlen sijasta Portlandiin ja vietettiin päivä siellä.


laskeudutaan kaupunkiin

tän tunnelin toisessa päässä on Portland, OR
Asustekorjausten jälkeen... mulle piti ostaa farkut ja M:lle pitkät housut. Miehet ja pojat kulkee shortseissa ympärivuoden, mutta tytöt ja naiset vetää jalkaan oikeet housut syyskuun ekan viikonlopun jälkeen, ainakin kaupungissa. Niin, siis niitten vaateostosten jälkeen lähdettiin tutustuttamaan meidän jälkikasvua a) kaupunkikulttuuriin ja b) joukkoliikenteeseen


pysäkillä oikeustalon edessä


M halus istua yksin

K kaipaili turvavyötä

ja kumpikin jannu halus ikkunapaikan 

mun lounasherkku jolle kaikki muut nyrpisti nenäänsä... quinoaa, kurpitsaa, maissia, sipulia, sokeriherneitä ja kananmuna

ja sit sporaan... se edellinen oli joku kevytjuna - light rail


nuoriherra luovutti meidän katraalle kohteliaasti paikkansa... Tällä etapilla lauma sai aimo annoksen todellista kaupunkikulttuuria, sekavan naisen kertoessa kaikille suureen ääneen kantansa jeesuksesta ja homoavioliitoista... lasten silmät oli lautasen kokoiset ;)

...ja takaisin siihen kevytjunasysteemiin


turvallisesti taas omassa autossa... Portland on siltojen kaupunki

tuulimyllyjen lisäksi mulla on rautasiltafetissi

muutama tunti aikaa lukea... suoliston toiminnasta, ravitsemuksesta, mielenterveydestä ja kehitysvammoista

kotona supersankarit testas Portlandista ostettuja Halloweenreleitä

Super Girl, Spiderman ja Batman


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...