Siirry pääsisältöön

playing hooky

Aamulla kellon pärähtäessä soimaan kello 05:30 mua väsytti. Väsytti isolla alkukirjaimella. Väsytti sen verran että miltei jätin menemättä. Väsytti niin että vasta kuntoklubin edustalla tajusin että mulla oli edelleen jalassa tohvelit. Hyvä että menin. Sain oman radan ja sen myötä totaalisen nirvanan. Viereisellä radalla räpiköi aasialainen nainen josta mulle tuli lähinnä mieleen uppoavasta laivasta pelastautuva uimataidoton ihminen... oli huikeeta miten se kuitenkin pysyi pinnalla, ja miten se jaksoi. Itse olisin sillä tyylillä jaksanut räveltää korkeintaan yhden altaanmitan.

Joskus olis hyvä pitää vapaapäivä, myös lasten. Me tehtiin M:n kanssa eilen illalla sitä sen tiedeprojektia ja muita läksyjä, pieniä taukoja lukuunottamatta, liki neljä tuntia...


tieteellinen koe, osa A

tieteellinen koe, osa B

valmis tuote... vitsit et MÄ olen hyvä... M vähän avusti

sit me pelattiin äännepeliä...

...ja luettiin ne kolme kirjaa...

...tehtiin matikkaa...

...ja fonetiikkaa...

...ja lisää fonetiikkaa

Tänään aamulla oli terapiat yhdeksästä yhteentoista, ja toimintaterapeutti kommentoi ihan erikseen että se oli pistänyt M:n hommiin – ihan toden teolla – ja lykkäs vielä kotitehtävätkin mulle kouraan. Terapiasta olis pitänyt ajella pikalounaan kautta kouluun, ja koulun jälkeen sit taasa jatkaa läksyillä... jossakin kohtaa matkalla Klinikalta moottoritielle sain idea, ajoin auton tiensivuun ja kysäisin prinsessalta et mitäs jos me ei mentäiskään kouluun. Hetken aikaa se katsoi mua hölmistyneenä ja kysyi et onko se sama asia kuin myöhästyä, ja mä vastasin että ei... jos ei mene ollenkaan, ei voi olla myöhässä.

Siitä tienvierestä soitin samantien koulun poissaolopuhelimeen, ja kirjoitin sähköpostit opelle, koulusihteerille ja rehtorin sihteerille... ”M:n vatsa on kipeä ja M ei tule tänään kouluun.” Sen jälkeen valitsin moottoritien liittymistä sen joka vei länteen ja me ajeltiin ostarille humputtelemaan – koko päiväksi. Jossakin vaiheessa sähköpostiin ilmestyi Opelta viesti huomisesta matikan kokeesta, ja mä olin entistä tyytyväisempi meidän vapaapäivään. M osaa numerot 11-20 etuperin ja takaperin, eiköhän se pärjää ihan hyvin huomisessa testissä.

Me käytiin lounaaksi jätskillä, ja sitten leikkipaikalla leikkimässä. Me käytiin ensin yhdessä kaupassa ja sitten toisessa kaupassa ja lopulta me räjäytettiin pankki legokaupassa. Samaan aikaan 700.000 ihmistä bailasi Seattlen keskustassa Seahawksien Super Bowl voittoa...pelkästään Seattlen koulupiirissä 600 opettajaa ja 13.000 oppilasta oli "sairaana".Ihan kuriositeettinä kerrottakoon että vuonna 1995 Suomen voittaessa jääkiekon MM-kultaa oli joukkuetta vastassa noin 40.000 ihmistä.

sähköauto keräsi lisää voimia meidän humputellessa

"lounas"

mä olin unohtanut miten ihanan rauhallista lasten sisäleikkiksessä on koulupäivän aikana...


ostari valmistautuu kiinalaiseen uuteenvuoteen... edessä on hevosen vuosi

ja sit me tultiin kotiin ja valmistauduttiin matikan kokeeseen...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...