toisin kävi

On hetkiä, päiviä, viikkoja, vuosia kun asiat ei mee niin kuin oli ajatellut... Tästä viikonlopusta tuli toisenlainen monen sattuman ja puolisattuman summana. Hyvä viikonloppu kuitenkin. En osaa sanoa mistä aloittaa tai mihin lopettaa... laitetaan siis kuvina, yksi kuvahan kertoo kai enemmän kuin tuhat sanaa.

Nopeasti kuitenkin palaan ilmiöön nimeltä sää, ja siihen mitä tapahtuu kun yllättäin sataakin lunta. Suomalaisen ja suomalaisena on helppoa ajatella että, ai miten niin... pitää kuitenkin muistaa että korkeuserot on suuria, teiden profiileja tehtäessä ei ole otettu huomioon talvikelejä - kun niitä ei oikeastaan ole - ja valtaosalla kuljettajista on a) kesärenkaat ja b) totaalisen olematon kokemus talvikelillä ajamisesta. Siinä vaiheessa kun tien tukkii poikittain oleva rekka, tai kaksikymmentä autoa yhdessä läjässä, ja se toinen reitti on suljettu puomein, ei neliveto mersut ja audit, tai se kymmenien vuosien talviajokokemus enää auta, edes suomalaista.

Alkuperäisen ohjelman mukaan meillä piti olla lauantaina päivälliskutsut, mulla sunnuntaina kaste ja sunnuntai-iltapäivänä Kummitäti K kylässä. Toisin kävi. Samalla saatiin kouriintuntuva muistutus siitä että niin kiva kuin se sähkövehje tuolla autotallissa onkin, puoltaa myös bensasyöppö paikkaansa, sillä kun pääsee ohi myös metsän kautta.

Näin meillä siis tänä viikonloppuna...

perjantai-iltana juhlittiin yhden pienen tytön adoptiota... sitä päivää kun kolme perättäistä yhdeksän kuukauden pätkää lopulta päättyi lastenoikeuden tuomarin nuijan kopautukseen ja epävarmuudet vaihtumiseen onneksi.