Siirry pääsisältöön

E-ehkä, E-en tiedä, E-en osaa, A-apua!!!

Tuijotan edessäni olevaa kaavaketta. Inhoan kaavakkeita. Tunnen kaavakkeita kohtaan valtavaa vastenmielisyyttä ja ahdistun keskimäärin jo kolmannen kysymyksen kohdalla; nimi, syntymäaika, vanhemman nimi – siis kumman vanhemman, vai molempien? Onko sillä väliä? Mulla olis aina sen seitsemän kysymystä kaavakkeen laatijalle. Jos siinä prujussa kysytään lääkityksiä, niin laitetaan ko myös määrät ja aloituspäivät? Vai laitetaanko vaan lääkkeen nimi? Miten täytetään kohta; ”Does your child have special health care needs?” Siis jos jo aiemmin samassa paperissa on kerrottu sen diagnoosit. Onko sillä sit jotain erityisiä tarpeita vai kirjoitetaanko siihenkin ne samat diagnoosit kuin sinne ylemmäs? Mä en osaa täyttää tätä!



Seuraava paperi on vielä kamalampi. Kysymyksiä on 79. Niihin pitää valita vastaukseksi; E-ei koskaan, H-harvoin, U-usein, M-melkein aina. Mikä vaihtoehto näistä on J-joskus tai T-toisinaan. Sit nää samat vastaukset pitäis vielä merkata painoarvon mukaan; E-ei tärkeää, T-tärkeää, K-kriittisen tai ensiarvoisen tärkeää. EOS-en osaa sanoa loistaa poissaolollaan. Mistä mä tiedän miten tärkeetä on että se haaveilee sen sijaan että kuuntelis? Onko se K-kriittisen tärkeää vai ehkä vaan T-tärkeää? Sen osaan sanoa et sitä tapahtuu U-usein.



Miksi se ei voi olla sellainen keskinkertainen, sellainen ettei mun tarttis täyttää näitä kaavakkeita, joita en edes osaa täyttää? En halua täyttää kaavakkeita? Haluun et Fredde täyttää, ja sit jos se täyttää on se kuitenkin täyttänyt ne mun mielestä ihan väärin. Miksi ihmisen pitää näin olla kohtuuttoman epävarma kaavakkeen täyttäjä?

Tilaisuudessa josta kannoin nää kaavakkeet kotiin, istui saman pöydän ääressä M:n opettaja ja erityisopettaja Se kaavakenivaska oli siltä psykologilta jonka kanssa puhuin eilen. Yhdessä me käytiin läpi M:n loistavaa välitodistusta – jonka se sai eilen. Ei siinä paljoa puhuttavaa ollut, itsestäänselvyyksiä. Parhaat arvosanat asiatekstin lukemisesta ja kirjoittamisesta, fysiikasta, matematiikasta ja kaikesta missä pärjää logiikalla. Ikätasoinen tai vähän edellä kaunokirjallisuudessa, fiktiivisen tekstin luomisessa, musiikissa ja kuviksessa, kaikessa siinä missä ei pärjää puhtaasti loogisella ajattelulla. Liikunnallinen.


Keskityttiin ruotimaan niitä muita asioita, tärkeämpiä asioita. Sitä että sillä on tovereita tai kavereita, mutta ei ystäviä. Sitä ettei se osaa syventää sitä toveruutta kaveruuden kautta ystävyydeksi, vaan sille riittää se että se sen jonkun tyypin kanssa oli yhdessä kiipeilytelineellä. Riittäähän se tavallaan, mutta harvempi meistä kutsuisi sitä ystävyydeksi, vai onko kaupan lihatiskin myyjä tai se tyyppi jota tervehdit salilla koska se sattuu aina olemaan siellä samaan aikaan sun kanssa sun? Me puhuttiin siitä ettei M osaa erottaa koska mistäkin asiasta puhutaan, ja että siirtymät on hankalia, ja me puhuttiin sen ahdistuneisuudesta, siitä että se pelkää ettei se osaa,ehdi tai myöhästyy. Se pelkää ettei aikuinen hyväksy sitä tai että se tekee virheen huomaaamattaan. Näistä asioista me puhuttiin, näitä asioita mä yritän ilmaista laittamalla rasteja kohtiin E, H, U ja M, painoarvoin E, T, K. Akateemisesta puolesta ei tarvitse puhua, mutta miten mä viestitän nää asiat näillä annetuilla vaihtoehdoilla. 

Helmikuun 9. on K:n ja 19. M:n erityisopetussuunnitelmapalaverit, IEP tai HOJKS.


Kommentit

  1. Mielenkiinnosta kysyn tuosta viimeisestä kuvasta: Millainen lämpötila siellä on kun pojilla on shortsit ja toppaliivit?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...