Siirry pääsisältöön

KaPow

Kerro meille iltasatu. Ai minkälainen? No sellainen jossa on supersankari, sen nimi on KaPow. Aha, no mä kerron... Sivuhuomautuksena todettakoon että laiska mutsi mieluummin kertoo kuin lukee iltasatuja. Kertomalla kun pääsee säätelemään tarinan pituutta ja sisältöä.



Olipa kerran talo. Talossa oli kaksi kerrosta, yläkerta ja alakerta. Talon yläkerrassa oli huone ja huoneessa oli sänky. Sellainen, jossa oli yläsänky ja alasänky. No siinä talossa jossa oli yläkerta ja alakerta ja yläkerrassa se huone jossa oli se erikoinen sänky. Siinä talossa asui kaksi poikaa, eikä kumpikaan pojista halunnut nukkua yläsängyssä. Ne nukkui yhdessä siinä alasängyssä, päät samalla tyynyllä. Illalla kun talossa oli hiljaista, sängyn alta kuului ääni; ”kop, kop, kop”. Jos kukaan ei vastannut, kuului sama ääni uudestaan, ja jos kukaan ei kolmannellakaan kerralla vastannut koputukseen, ryömi sängyn alta esiin pikkuruinen KaPow. KaPow tarkisti nukkujien peitot ja kävi niissä toisissa huoneissa tarkistamassa että muutkin nukkuvat. Lopulta se meni alkakertaan ja söi välipalaa.

Yön KaPow pelasti pulassa olevia eläimiä, ja ennen aamunkoittoa se hiipi takaisin sisään, siihen taloon jossa oli yläkerta ja alakerta, ja yläkerrassa huone jossa oli sänky, sellainen sänky jossa oli yläsänky ja alasänky. KaPow pysähtyi keittiöön, avasi jääkaapin ja söi muutaman kylmän pinaattiletun. Sen jälkeen se tarkisti että kaikki ovat nukkumassa, ryömi takaisin sen sängyn alle, koputti sänkyä kolmasti ja nukahti.

Sellainen on KaPow.

Pinaattiletut

300g pakastepinaattia
2 kananmunaa
5dl mantelimaitoa (tai ihan mitä vaan maitoa)
1dl chian siemeniä
3dl täysjyvävehnäjauhoja tai ruisjauhoja
1tl suolaa

Sekoita tehosekoittimessa, anna turvota ja paista. Päihittää Saarioisten äidin pinaattiletut mennen tullen.



Lauma rakastaa pinaattilettuja, siis oikeesti R-A-K-A-S-T-A-A! Pinaattiletut oli niitten ykköstoive influenssan jälkeiseen yleiseen ruokahaluttomuuteen. Nam! Meidän pinaattiletut on sitäpaitsi yhtä vihreitä kuin ruoho.

Aamuaurinko oli tänään jumalaisen kaunis metsälammella. M hyppäs bussiin ja me Koiran kanssa hypättiin polulle jannujen edelleen nukkuessa ja Fredden ollessa palaverissa luurit korvilla meidän sängyssä.

Huomenna aamulla meitä odottaa San Diegon lämmin aurinko, Legoland ja muutama päivä kesää. Ihan parasta on lähteä lomalle 18 tunnin varoitusajalla. Muutaman meilin jouduin lähettämään... kolme koulua - check. Lauantain babysitteri - check. Koiran hoito - check. Shortsit laukkuun ja menoksi. Jopa M oli innoissaan tästä yllättävästä käänteestä. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...