Siirry pääsisältöön

kahvia?

Mulla on edelleen elävä muistikuva mun ekasta käynnistä siinä kahvihelvetissä. Muistan miten kuuntelin jonottaessani muitten pitkiä tilauksia ja yritin kuumeisesti keksiä miten saan ihan tavallisen kahvin... lopulta nappasin siitä listalta sen latten ja toivoin säästyväni lisäkysymyksiltä. En säästynyt... minkä kokoinen? Kuinka monta shottia? Mitä maitoa? ...äääh, ihan sellainen tavallinen.

Sittemmin oon luopunut lattesta ja tilauskin on muotoutunut omakseen. Mun vakkari on ”12oz americano, 2 shots (3 pahana päivänä), w/room for cream” Joulun alla jos joskus herkuttelen saatan tilata ”12oz pumpkin spice latte with 1 pump and 2% milk with whip”.

Trendikäs hipster ei tosiaankaan käy Starbucksissa, eihän se käy Mäkkärissäkään. Trendikäs hipster tilaa kahvinsa mieluiten jostakin pikkukuppilasta jonka omistaja käy itse poimimassa kahvipapunsa jollakin luomufarmilla jossakin kaukana ja sen jälkeen omin pikkukätösin paahtaa ne omassa uunissaan. Hätätilassa trendikäs hipster ostaa kahvinsa Peet’s:tä tai Allegrosta, ei koskaan kaiken kansan pikakahvilasta jolla on autokaistakin.

Vuosien saatossa olen myös Seattlelaistunut ja juon kahvini mustana-maidolla-kylmänä-kuumana. Juon kahvini aamulla rauhassa pöydän ääressä, seuraavan matkamukista autossa. Juon kahvia koulussa, terapiassa, kirkossa, lääkärissä, teatterissa, elokuvissa, kaupassa, autossa, kylässä, puistossa, rannalla, lenkillä... istuen-seisten-kävellen. Kahvimuki kuuluu habitukseen siinä missä käsilaukku tai kännykäkin. Kertaakaan en istunut luennolla ilman kahvia enkä myöskään ole tainnut uskaltautua jumalanpalvelukseen ilman kahvimukillistani... ei siellä kyllä kovin usein näe muitakaan ilman kahvia. Kaikki juo kahvia kaikkialla. Se ei ole merkki siitä että olet epäkunnioittava tai kiireinen, se tarkoittaa että olet tullut viihtymään.




Aamukahvini juon kuitenkin isosta mukistani kotona, hyvänä aamuna rauhassa pöydän ääressä, kiireisempänä seisten ja siinä samalla paimentaen laumaani eteenpäin. Sunnuntaiaamun autuus on kahvirauhassa... monta kupillista, rauhassa, pöydän ääressä.


aamukahvilla Koiran kanssa

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...