Siirry pääsisältöön

maanantaina

Maanantai meni taistellessa Don Quijoten lailla järjestelmää vastaan. Aika näyttää oliko ne tuulimyllyjä vai kantaako tää taistelu mua johonkin. Ainakin sain vastuksen siltä Isolta Pomolta. Se lupas selvittää asiaa ja palata parin päivän kuluessa. Pikku Pomo sen sijaan ei antanut mulle lupaamaansa päivitystä K:n koulutilanteesta. Saattaa olla käärmeissään koska hyppäsin kolmen pykälän ylitse ja menin suoraan niin korkeelle kuin pääsin. Seuraava aste olis ollut osavaltiotason hallinto. Iltapäivällä latasin vielä uuden liudan kuteja pyssyyn ja ilmoitin ettei K pääsee ainakaan tällä viikolla kouluun, jos on iltapäiväryhmässä. K kun ei ihan aikuisten oikeesti voi aloittaa kouluaan niin etten mä ole sitä vastassa kun se hyppää ulos bussista. Jos se aloittaa sellaisen päivänä kun mä olen töissä ei ole takeita mitä meillä tapahtuu jannujen viihtyessä keskenään, L:n palaveeratessa yläkerrassa. Tavoite on että K käy koulua myös mun työpäivinä – iltapäiväryhmässä – lankeaa jonnekin syys-lokakuun vaihteeseen, aikaisintaan.

Selkeästi se jännittää kouluaan kun sitä ei pitele aisoissa mikään lääke sen enempää kuin rutiinit. Meno on täysin tolkutonta ja vaikka kuinka yritän muistuttaa itseäni tilanteen sekavuudesta ja kaoottisuudesta nelivuotiaan silmin, joudun laskemaan sataan. Lasken sataan satoja kertoja päivässä, ja silti koivuniemenherra tuntuu vähintään kerran päivässä aivan loistavalta vaihtarilta. Jätkä muistuttaa enmmän irvailevaa superpalloa kuin pientä poikaa. Se pomppii, hyppii, juoksee, kiljuu, huutaa, kikattaa, käkättää ja puree. Onneksi ne voi edelleen heittää pihalle riehumaan.



O taas rakastaa uutta opeaan, jota K kutsuu Hampurilaiseksi. O:n opella on saksalaisperäinen sukunimi, joka eittämättä taipuu helposti nelivuotiaan suussa edellämainittuun muotoon. O korjaa veljeään kärsivällisesti, ja nukahtaa koulun jälkeen autoon. Jokainen päivä olen kysynyt siltä mikä oli koulupäivässä parasta. Tänään se oli köksäntunti. Kurjinta oli istua paikoillaan.


O:n lounas
Kävin ostamassa itselleni sellaisen BB voiteen ja samalla laumalle kauden tuotteen – täitä ehkäisevän rosmariinishampoon. M:lle lisäsin ostoskoriin saman sarjan hoitoaineen ja antistaattisuihkeen. Ole kiltti äläkä tule meille tänäkään kouluvuotena päätäi. 


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää