Siirry pääsisältöön

tiskikoneen tyhjentämisen sietämätön kirous

Yhtälailla kun inhoan syvästi likaisia astioita tiskialtaassa tai pöydillä lojumassa, tuntuu tiskikoneen jatkuva tyhjentäminen niin, niin, niin turhalta. Se viikko ilman tiskaria – edellisen hajottua – oli tavallaan vapauttavaa aikaa. Tiskasit sen mitä käytit eikä tiskikonetta tarvinnut kertaakaan tyhjentää. Mikä länsimaisen nykyihmisen turha dilemma. Tiskikoneen tyhjentämisen turhuus. Olen hetkittäin jopa harkinnut kahden tiskarin taktiikkaa, siinä puhdasta koneellista käytetään astiakaappina ja siirretään siitä sit käytön kautta siihen likaiseen koneeseen ja pestessä likaisesta koneesta tulee puhdas ja puhtaasta likainen...

meidän lapset ei saa katsoa Paavo Pesusientä tai Barbieta, mutta ne saa katsoa Harry Potteria (mun kanssa)
Jokohan nää kolme nuorta velhoa ja noitaa saa kohta kirjeen Hogwartsista?

Astellessani taas kerran aamulla alakertaan kohdatakseni sen täyden koneellisen puhataita astioita luovutin. Lapoin likaiset murokulhot vastoin kirjoittamattomia sääntöjä tiskialtaaseen ja aloitin päivän. Muutamaa tuntia myöhemmin palasin kotiin kahden nuorimmaisen kanssa ja sain lounasta laitellessani ja likaisia astioita kirotessani oivalluksen. Oivallus kuulosti tältä; ”Hei jannut! Tyhjentäkääs mulle toi tiskari niin saatte tikkarit.” Kun lounas oli pöydässä olis tiskari tyhjä. Äiti minussa nosti päätään ja kuiskasi korvaan ettei ne voi joka kerta saada tikkaria. Ratkaisuksi kehitin jääkaapin kylkeen sellaisen taulukon johon sai tarran aina kun tyhjensi tiskarin. Tarran voi saada myös pyykkien selvittämisestä tai Koiran pissattamisesta. Yhdeksällä tarralla saa tikkarin. Kahdeksastatoista tarrasta saa jo ostaa tabletille uuden pelin tai kaupasta pienen lelun. Kohta mä voin heittäytyä sohvalle ja nostaa jalat pöydälle, ainakin kunnes ne kyllästyy.





Ai miks just yhdeksän tai kahdeksantoista? No kun autotallista löytyi sellaista valmiiksi tulostettua paperia ristinollan pelaamista varten ja arkissa olis just sopivasti kuusi ruudukkoa, kaksi kullekin lapselle. 

M rentoutuu koulun jälkeen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...