Siirry pääsisältöön

ruokajuttuja ja vähän liikennettä

O:lla oli aamulla kouluretki ruokakauppaan. Joo, sillä oli sama retki viimevuonna, mut se halus mennä uudestaan. Viimeks mukaan lähti M, tänään K skippas koulunsa ja tuli mukaan ruokaretkelle. Kiertokävely ruokakaupan kulisseissa oli yhtä onnistunut kuin edelliselläkin kerralla ja parasta oli kuulemma päästä sisään jääkaappiin ja pakastimeen. Tämä olis siis kolmen mun autossa matkustaneen pikkupojan äänestystulos.

ekaks käytiin läpi säännöt

espressobaarissa

isossa keittiössä

maitokaapissa

pakastimessa on kylmä

jäisiä mustikoita



ja sit kassalle...



loppusumma


Mun oma ajatus oli jäädä jannujen kanssa ruokakauppaan samalla aikaiselle lounaalle, mut jannut äänesti mut kumoon. Ne halus palata koululle syömään sateenkaarta. Näin tehtiin ja lastasin kolme poikaa takapenkille ja ajelin O:n koululle. Oli ihan mielenkiintoistakin olla mukana O:n koulussa parin tunnin ajan, seurata välituntia ja ruokaan liittyvää opetustuokiota. Sit syötiin se sateenkaari; mansikoita, mandariinia, ananasta, kiiviä, mustikoita ja violettejä viinirypäleitä. Lisukkeena oli kaikille banaani ja mandariini.



Kotosalla me leivottiin iltapäivän välipalaksi pullaa. Taikinan tein tutusti mantelimaitoon, mutta vaihdoin puolet jauhoista täysjyvävehnään ja leivontarasvaksi ruokaöljyn. Hyvin pelitti pulla näinkin. Väliin tuli omppusosetta ja kanelia.



Illalla me harjoiteltiin keiton syömistä. Lopputulos oli vaihteleva. Meidän lapset ei syö keittoa. Kaikkien kolmen reaktio oli sama kun ne näki kulhonsa; ”Ei kai tää oo keittoa?!!! Mä en syö keittoa!” – Jos nyt kuitenkin kokeilisitte. Siinä on kanaa, parsakaalia, pastaa ja liemi. Syötte edes kaiken muun kuin liemen. Vartin kohdalla otin käyttöön ajastimen. Kymmenen minuuttia aikaa syödä, sit loppuu aika ja mä korjaan lautaset pois. Lopputulemana K jätti kokeilematta. O sai mukellettua puolet. M tyhjensi lautasensa ja jätti puolet liemestä. Jokainen näistä kolmesta syö kyllä kanaa, pastaa ja parsakaalia. Liemi ei edes sisältänyt mitään epäilyttävää. Se oli kirkas kanaliemi. Jonakin kauniina päivänä mun lapset oppii syömään keittoa – ehkä, ei.

E-P-Ä-I-L-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä!!!

Häädän laumani yläkertaan ja avaan pullon omenaolutta. Fredde on jumissa liikenteessä ja tulee varmaan toivottavasti tän vuorokauden puolella. On olemassa ruuhkia ja ruuhkia. Meidän mittapuulla Suomessa ei kukaan oo koskaan ruuhkaa nähnytkään. Ruuhka on silloin kun liikenne seisoo - ei matele vaan seisoo - kymmenien kilometrien matkalla. Ruuhkassa parinkymmenen minuutin matkaan voi hyvinkin mennä useampi tunti. Ruuhkan voi osin paikallistaa kellosta ja kalenterista, useimmiten asiaan liittyy kuitenkin aimoannos mystiikkaa. Vähän ruuhkaa on useimmiten neljän ja seiskan välissä maanantaista torstaihin, aamuisin samoina päivinä aamuseiskasta aamukymmeneen. Satunnaisesti ei ole ruuhkaa. Aina on paljon liikennettä vrt. suomalainen ruuhka. Vähäinen liikenne ajoittuu aikaväliin aamukahdesta aamuneljään. Keskimäärin pitää tietää mistä kannattaa ajaa ja koska. Jos sattuu oikea ruuhka, sekään ei auta. Liikenne seisoo kaikkialla, myös sillä sivukujalla mistä yleensä voi oikaista. 



omena-ale

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...