Siirry pääsisältöön

26 aihetta kiitollisuuteen - äänioikeus


 

Harva meistä suomalaisista ajattelee äänioikeutta sen kummemmin. Se nyt vaan on sellaista mikä jokaisella on vähän kuin syntymäoikeutena ja riittinä aikuisuuteen. Ehkä juuri siksi, jättää kolmannes suomalaisista äänestämättä - syystä tai toisesta. Koetaan ettei omalla äänellä ole merkitystä tai ehkä ajatellaan jopa että äänestämättä jättäminen on omalla tavallaan ääni sekin.

 

Onko äänestämättä jättämisessä ehkä kysymys myös siitä että suomalainen onnela on sen verran tasainen että kaikki on kuitenkin ihan kohtuullisen hyvin, äänesti tai ei? Loppupeleissä vasen ja oikea ovat kumpikin kohtuullisen maltillisia ja leikkivät ihan nätisti keskenään. Suomessa suomalaisilta ei myöskään kysytä mielipidettä useimpiin päätöksiin vaan päätökset tekevät suomalaisten puolesta kansanedustajat.

 

Oman kokemuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kuitenkin äänestämiseen vakavuudella ja Suomessa äänestetäänkin enemmän kuin monessa muussa maassa onhan suomen äänestysvilkkaus sijalla yhdeksän koko maailmassa. Minulle äänestäminen on aina ollut kunnia-asia ja kansalaisvelvollisuus.

 

Äänioikeuteen, tai itseasiassa siihen ettei sitä yhtäkkiä olekaan, törmää tosissaan oikeastaan ensimmäistä kertaa muuttaessaan ulkomaille, toiseen maahan, paikkaan missä et ole oikeutettu äänestämään. Eihän se nyt niin iso juttu ole jos asut maassa vuoden tai kaksi, mutta entä kun vuodet vierivät ja haluaisit vaikuttaa oman maasi asioihin mutta et saa? Kenestä tulee kuvernööri, entä kansanedustaja tai presidentti? Naapurustossasi äänestetään uuden koulun rakentamisesta mutta sinulta ei kysytä - et ole kansalainen. Entä pitäisikö tuloveroa laskea vai nostaa? Rakentaa uusi moottoritie? Kaupunkijunarata? Katsot vierestä ja toivot että sinulla olisi oikeus vaikuttaa niihin asioihin jotka väistämättä kuitenkin vaikuttavat sinun elämääsi.

 

Sain Yhdysvaltain kansalaisuuden syksyllä 2009 ja olen ehtinyt äänestämään monen monituista kertaa. Olen nähnyt läheltä vaalivuosia ennen ja jälkeen äänioikeuden, haaveillut äänestämisestä ennen kuin sain äänestää. Vaaleja on tullut ja mennyt mutta tämä vuosi on monella tapaa poikkeuksellinen. Äänestysvilkkaus on ollut suurempaa kuin vuosiin ja jo pelkästään ennakkoäänestyksessä ehdittiin antaa miltei 100 miljoonaa ääntä, se on jotakuinkin 72% kaikista 2016 vaaleissa annetuista äänistä. Nämä vaalit otetaan tosissaan. Ensimmäistä kertaa myös some täyttyi kuvista joissa äänestyslipuke tiputetaan keräyslaatikkoon ja sinäkin aamuna kun tiputin auton ikkunasta sinne laatikkoon meidän lipukkeet oli kaupungintalon edustalla hitaasti liikkuva jono autoja - äänestämässä.

 

Äänioikeus on siis todellakin oikeus. Olen kiitollinen siitä että minä saan oman ääneni kuuluviin ja olen mukana tekemässä päätöksiä, oli lopputulos sitten mieluinen tai ei.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...