Siirry pääsisältöön

26 aihetta kiitollisuuteen - pölynimuri

 


Ihan alkuun on tarpeellista todeta että minä olen se nainen joka kilautti kaverille selvittääkseen mistä pölynimurin saa käyntiin sen jälkeen kun oli ensin etsinyt koko vehjettä vartin verran. Myöhemmin selvisi että olin lisäksi onnistunut imuroimaan talon autoimurilla taloimurin sijasta. Tämä tapahtui joitakin vuosia takaperin Fredden ollessa työmatkalla. Olen myös pyyhkinyt keittiön tasot pesuaineella joka olisikin pitänyt huuhdella - suihkunpesuaine - ja käyttänyt vääränlaista yleispesuainetta kylpyhuoneen peiliin niin että niitten raitojen pois pyyhkimisessä oli varmasti isompi työ kuin siinä alkuperäisessä liassa olisi ollut.

 

En ole siivoaja. Fredde siivoaa koska - ainakin keskimäärin - nauttii siivoamisesta. Minä sen sijaan inhosin niitä perheen pakollisia siivouspäiviä jo lapsena, eikä tilanne ole siitä parantunut. Pidän kyllä siististä ja siivotusta kodista, siitä että tavarat ovat paikoillaan eikä lattioilla pyöri koirankarvapalleroita. En vain pidä prosessista joka siisteyden saavuttamiseksi tarvitaan. Siksi meillä ehtikin jo useamman vuoden käymään siivoaja, ihminen joka saa palkkaa imuroinnista ja oikean yleispuhdistusaineen käyttämisestä. Mutta sitten tuli kevät 2020 ja kaikki muuttui.

 

Viisihenkinen perhe siirtyi oleilemaan kodissa miltei tauotta, siivoaja lakkasi siivoamasta ja yhdistelmä näkyi paitsi Fredden siivouspaineitten kohtuuttomana kasvamisena niin myös kodin siisteystasossa. Automaatti-imurit tekivät työtään päivittäin ja silti nurkissa vilisi villakoiria, eikä vähiten siksi että joku kävi aina kesken palaverin tuuppaamassa automaatin takaisin telakkaan imurin äänen häiritessä työntekoa tai koulunkäyntiä.




 

Muutama viikko sitten kysyin että ostettaisko uusi imuri. Fredde katsoi mua kuin arvioiden olenko menettämässä järkeni lopullisesti ja kysyi että kuka sitä sitten käyttää? Ihan asiallinen kysymys, ovathan allekirjoittaneen pölynimurinkäyttömeriitit sangen vähäiset. Miehen hämmennys oli käsinkosketeltavaa kun vastasin että minä voisin käyttää, itseasiassa lupaisin käyttää laitetta kolmasti viikossa ja imuroida alakerran jos laitteessa ei olisi johtoa. - Entä portaat? Lupasin imuroida portaat puoliväliin ja sohvan kaupan päälle. - Oikeesti? - Oikeesti. Muistathan että olen pian vuoden hoitanut kissanhiekkalaatikonkin ihan omatoimisesti!

 

Fredde tarttui tarjoukseen ja meille tuli ihana johdoton imuri. Ekana päivänä se oli vähän hämmentynyt siitä että ihan oikeasti käytin laitetta pyytämättä. Vielä toisella ja kolmannellakin kerralla Fredden piti erikseen todeta että olin näköjään imuroinut, olihan tämä sangen poikkeavaa toimintaa meidän liki kolmenkymmenen vuoden yhteisen elämän aikana. Perjantaina ryhdyin varsin hulluksi ja pyyhin alakerran parketin vielä kosteallakin imuroinnin jälkeen. Pienen harjoittelun jälkeen keksin miten se pyyhinosa kiinnitetään moppiin. Tänä aamuna imuroin taas alakerran, puolikkaani portaista ja sohvan. Olin edelleen iloinen ja kiitollinen meidän uudesta pölynimurista. 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...