Siirry pääsisältöön

26 aihetta kiitollisuuteen - joulukuusi

 


Siinä missä tämä vuosi on rajoittanut on se yhtälailla rikkonut rajoja, ja huomaan että monet sellaiset sisäsyntyiset tai tapakulttuurin asettamat rajat ovat menneet rikki. Kirjoitanko taas siitä? En. Tai siis en ainakaan siitä miten rajoituksia lisätään ja köysi kiristyy taas kaulassa - niin on melkein kaikkialla.

 

Sen sijaan kirjoitan siitä miten tänä vuonna moni sellainen asia joka vuosi sitten olisi tuntunut suorastaan absurdilta tuo nyt tullessaan hyvää mieltä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, siis hyviä asioita. Osa tulee tuskin toistumaan sitten joskus kun elämä ulottuu taas oman kodin ulkopuolelle ja joistakin saattaa tulla pysyvämpiä asioita, kuten niistä videopuheluista minun työssäni.



 


Lauantaiaamuna tuntui siltä että me tarvitaan nyt jotain kivaa, mitä jos laitettaisiin joulukuusi? Siis ennen marraskuun puoltaväliä? Joulukuusi. Lapset tietysti innostuivat tästä ja Fredde puhuttiin hetkessä pyörryksiin. Iltakuudelta kuusi oli valmis, glögit kourassa ja joulu oli tullut taloon. Vähänkö noloo... Otin kuitenkin kuvia ja laitoin ne kaiken kansan nähtäväksi. Sain vastaukseksi lukuisia kuvia joulukuusista ja mittavan määrän kiitoksia siitä että olin antanut heille niin loistavan idean, tavan tuoda lämpöä muuten monelle kovin ahdistavaan tilanteeseen. Yllättäen huomasi että joulu oli tullut tai on tulossa ennenaikojaan moneen muuhunkin kotiin.




 

Illalla sytytin kynttilän yöpöydälle ja katselin sen lepattavaa liekkiä pimeässä huoneessa. Huokaisin onnesta. Fredde puhalsi sen sitten sammuksiin kun tuli tovia myöhemmin nukkumaan. Aamulla tonttuovikin oli ilmestynyt jostain alakertaan. Onneksi joulu on edelleen joulu.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää