Siirry pääsisältöön

laskua odotellessa


Eka koulupäivä oli mennyt hyvin. Ms Tiffanyltä tuli meiliä jo lounasaikaan. Iltapäivällä postista löytyi kirje koulupiiriltä:




Vaikka se sinänsä isommassa mittakaavassa on tosiaankin sivuseikka ja me ollaan siitä onnellisessa asemassa, että meillä ON hyvä vakuutus edelleenkin, on viimeisinä päivinä tullut aika tiukasti seurattua sitä vakuutusyhtiön saittia. Viime viikon tapahtumista siellä toistaiseksi näkyy 2x $44. Veikkaan että ne on ne kättelyt kahden ekan päivystyksessä tapaamamme tyypin kanssa... Aiempiin kokemuksiin perustuen ja tietäen että meitä hoiti useampi lääkäri ja oli päivystystä ja leikkausta ja labraa ja lääkkeitä ja kirurgista vuodeosastoa, seurantoja ja seurantalabroja, on odotettavissa ihan kivan kokoinen lasku. Meidän osuudeksi siitä laskusta tulee ne ensimmäiset $6,250. Loput maksaa vakuutus, mutta onhan tossakin jo maksamista. Toisaalta työnantaja tukee tostakin summasta osan ja lopulta me maksetaan itse $2,500. Tämän jälkeen loppuvuosi on ilmainen eikä mistään tartte enää maksaa mitään. Siis reseptilääkkeistä, lääkäreistä, labroista, kokeista... laastarit ja buranat pitää edelleen kustantaa itse.

Ne oli jo soittaneet L:lle vakuutusyhtiöstä ja kyselleet kautta rantain, miten M voi ja vieläkö on odotettavissa paljon kuluja ja... tais ne kysyä et pestäänhän me käsiä.  Viimeksi ne soitti samantyylisen puhelun silloin kun olin jokusen viikon vuodelevossa sairaalassa ennen poikain syntymää. Silloin ne kysyi multa onko oletettavaa että raskaudesta aiheutuu edelleen paljon kuluja ja tarjos mulle jotain puhelinhoitsupalvelua.


Kommentit

  1. Oo, hopskis. Mä tykkään nyt ihan valtavasti tyttären vakuutuksen jopa 100 €:n omavastuusta / kausi.

    Mutta onpas mahtavaa, että firmasta otetaan oikeen henkilökohtaisesti yhteyttä ja ollaan huolissaan. Totaöö... puhelinhoitsupalvelu? O_O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä epäilen että se on enneminkin tapa tiedustella noin niinku kauttarantain et meinataanko vielä paljonkin pistää niitten rahaa haisemaan ;)

      Poista
  2. Voi että. Tällaisia ylätys kuluja on sattunut itsellekin. Eksyin tänne blogiisi googlen kautta. Jään varmasti seuraamaan kirjoituksiasi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...