Siirry pääsisältöön

kukin vuorollaan

Kerta toisensa jälkeen siinä aina vaan käy niin että ekaks sairastaa lapset, yksi kerrallaan, kukin ajallaan ja järjestelmällisessä järjestyksessä. M sairastuu ja on viikon poissa koulusta. Seuraavalla viikolla K käy hakemassa vauhtia päivystyksestä ja lastenlääkäriasemalta ja Kiitospäivänä me istutaan siellä päivystyksessä O:n kanssa. Tiistaina kaikki palaa kouluun, elämä on järjestyksessä.

 joku vääräleuka sanoi että identtiset kaksoset juoksee samaan suuntaankin, 
no pojathan ei ole identtisiä...



Maanantaina illalla laitoin irtisanoutumiseni eteenpäin, keskiviikkona oli alustava ja sangen kannustava työhaastattelu, keskiviikkoiltana kurkku oli kipeenä. Torstaina heräsin ilman ääntä ja paimensin kolmikkoani opinahjoihinsa lempeästi kuiskaillen naama punaisena kähisten. Lopulta ohjasin K:ta kädestäpitäen, talutin M:n autoon ja L vei O:n kouluun. Mä kaaduin sohvalle ja havahduin siitä koulubussin jarrujen vinkaistessa talon edessä. Ai niin, soitin mä töihinkin ja kuiskasin olevani sairaana. Näyttää rumalta, sairastaa irtisanomisajalla. Minkä voit. Kuudesta jäljelläolleesta työvuorosta ainakin yksi meni sairastamiseen.

työhaastattelussa

Niinhän se on. ”Oikea” äiti sairastaa sit kun kaikki muu on ensin hoidettu alta pois. No, on meillä muistoja siitäkin kun ollaan kaikki oksennettu yhdessä lasten kanssa eli kai joskus se hyvä äiti tukee lapsiaan sairastamalla yhdessä niitten kanssa, etenkin oksennustautia.


Pojat täytti eilen neljä ja puol. Yhtäaikaa niin isoja ja pieniä. Syksyllä alkaa isojen koulu, alakoulu. Tuntuu huikeelle että vuoden päästä noi kaks osaa jo lukea oikeita kirjoja ja silti ne on mun vauvoja – aina.

puolisynttäreitä juhlittiin ravintolassa...

...ja joulukarusellissa

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää