Siirry pääsisältöön

neljäntenä adventtina

Neljäntenä adventtina meillä luettiin O:n toivomuksesta varmaan ekaa ja vikaa kertaa ruokarukous. Kaikki alkoi siitä että L oli puolihuolimattomasti sattunut ristimään kätensä. O tarttui hetkeen ja päätti lausua rukouksen.

Neljäntenä adventtina pappi puhui toivosta, ja meidän porot ja kirkon joulupaidasta kohteliaasti kieltäytynyt punamekkoinen tyttönen lauloivat kymmenien – tai ehkä sadan – muun lapsen kanssa kirkossa.



M ja toinen epäonnen mekko

Neljäntenä adventtina kirkossa sai ottaa valokuvia poron kanssa, ja mä oli ainoa jonossa seisovista joka oli nähnyt poroja myös luonnossa.





Neljäntenä adventtina M:n ratkennut mekko palautettiin kauppaan ja otettiin tilalle kympillä kaksi arkikäyttöön sopivampaa mekkoa. Tämänpäiväinen mekko oli jo toinen kappale samasta mekosta, eka ratkes samasta kohtaa kuin toinenkin ja myymäläpäällikkö totes anteeksipyytäen ettei me oltu ainoita joilla oli ollut tän vaatekappaleen kanssa vastaavia ongelmia ja että tehtaalla mietitään jo mistä moinen johtuu. Peek panostaa laadukkaisiin lastenvaatteisiin eikä rikkimennyt vaate edusta sitä mitä brändi haluaa itsestään kertoa. Meillä on pojilla Peekin paitoja ja shortseja, jotka on kolmatta vuotta käytössä. 

Neljäntenä adventtina M ja O kävi parturissa, O elämänsä ensimmäistä kertaa. O itki ja M halus leikata hiuksensa kerroksittain. O ei itkenyt raivokkaasti ja kapinoiden, vaan O:n poskelle vierähti ensin yksi ja sitten toinen hiljainen kyynel. Mä otin sitä kiinni kädestä ja lopulta me päästiin konsensukseen siitä et leikataan vaan niin vähän ettei sitä edes huomaa. Viimeiseksi parturi suihkautti sen hiuksiin surffarisuihketta. M sai kerroksensa ja L totesi huokaisten et seuraavaksi se varmaan keksii haluta raitoja.

M:lla päällä toinen uusista mekoista




Neljäntenä adventtina kinkku vaihdettiin suolakylvystään raikkaaseen, puhtaaseen veteen ja me avattiin pullo parempaa punaviiniä. Keittiössä on kolme kulhollista ruislimpputaikinaa lepäämässä huomiseen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...