Siirry pääsisältöön

silmälaseja, onnettomuuksia ja joulunhenki

Fredde - tästä päivästä eteenpäin L saa olla Fredde mun valistuneen ymmärryksen mukaisesti - kävi aamusta hammaslääkärissä puhdistuttamassa purukalustonsa joulukuntoon ja vetäytyi sen jälkeen yläkertaan kera puhelimen ja muutaman tietokoneen. Kahdesti me taidettiin törmätä siihen ennen iltaseiskaa, se oli ratkaissut sillä aikaa jonkun koko maapallon tietokonesysteemejä pyörittävän ongelman. Hyvä niin, tulkoon joulu, ja jatkukoon tietojenkäsittely koko maailmassa.

Me sen sijaan käytiin aamusta M:n kanssa silmälääkärissä, korjautettiin samalla – ilmaiseksi – rikkimenneet lasit, tilattiin uudet silmälasit M:n valinnan mukaan ja törmättiin samalla naapurin nuorikkoon, joka näemmä nykyään työskentelee meidän silmälääkäriasemalla. M oli innoissaan, ja nautiskeli suunnattomasti uusien lasien valinnasta. Allekirjoittanut oli vähän hämmentynyt kun rinsessa valkkas itselleen mutsinsa silmälasit, violeteilla sangoilla, mutta lasten koossa vaan. Silmälasit muuttui lukulaseista ainalaseiksi ja se huomioitiin valitsemalla ne itsestään tummentuvat aurinkolasilinssit, plussaa sillä on +1.75, enemmän kuin allekirjoittaneella ikänäköä.



nää on mun lasit, M saa samat OGI:n lasit violeteilla sangoilla

Uusia silmälaseja me juhlistettiin Starbusckissa todeten ettei siellä nykyään ole ainuttakaan herkkua jota meidän lauma vois syödä. Kaikessa, siis ihan kaikessa on maitoa... kysyn vaan, meidän lapsukaiset kun ei ole ainoita jotka ei voi tai halua käyttää maitotuotteita tai välttävät syystä tai toisesta maitoproteiinia. Onhan siellä piru vie otettu pähkinäallergisetkin ja gluteiinittomat huomioon!!!



Silmälääkärin jälkeen me rakennettiin legoista ravintola ja junatalli, ja syötiin luova lounas, josta joku ystävällinen vois – kiitos! – ojentaa mulle ystävällisesti sen vuodenmutsi pokaalin.





Iltapäivästä ne halua ajaa pyörällä puistoon, tai siis M ja K halus, O käveli. Puolisentuntia myöhemmin soitin ensin Freddelle ja pyysin sitä hakemaan meidät kun kynnelle kykenee, ja sen jälkeen neuvottelin lastenlääkäriaseman sairaanhoitajan kanssa M:n vammojen vakavuudesta. Otin lääkäriajan alkuillaksi ja peruutin sen tuntia myöhemmin jalan ollessa taas käyttökelpoinen.



jossakin kaukaisuudessa - vasemmalla - pinkki M

kipee...

kävelee nuoralla

oppii kiipeämään

kiipee lisää

...ja lisää

...ja vuoden valokuva, tässä se meinaan putoo...



Myöhemmin me katsottiin elokuvaa, O oppi makaamaan sohvan selkänojalla sisarustensa tavoin, ja me käytiin M:n kanssa kahdestaan ruokakaupassa ja ihailemassa jouluvaloja joulunhengen saatua selvästi henkisen yliotteen mun rakkasta tyttärestä. Joulunhengen yliote kun ilmenee jatkuvana riitelynä, kimakkana huutona ja jannujen kiusaamisena. Joulunhenkeä piti siis vähän ravistella ja lopulta me saatiin tilanne taas tasapainoon. 

uusi taito on uusi taito, oli se miten vähäinen hyvänsä

M irtaantuu liiallisesta joulunhengestä askartelemalla

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...