Siirry pääsisältöön

pyykkipäivä

Muistan edelleen sen hetken kun musta alkoi tuntua ihan asiaankuuluvalta löytää illalla sängystä legoja. Ei siis hampaita, vaan niitä pieniä muovisia palikoita ja nippeleitä ja pylpyröitä jotka tuntuu kulkeutuvan kaikkialle ja vähän päälle. Lauma ei periaatteessa saa leikkiä meidän makkarissa ja silti mun arkipäivää on heitellä ylimääräiset ukkelit lattialle sitä mukaa kun ne osuu mun varpaisiin tai löytyy sattumalta tyynynalta. Ihan yhtä asiaankuuluvaa on edelleen – ainakin satunnaisesti – herätä märkään sänkyyn. Olen nähnyt unta että olen uimassa. Viimeyönä heräsin kuitenkin pissanhajuun. Oma yöuni katkeaa siihen että se yks – ei Fredde tai koira – patistetaan unisena suihkuun seisomaan ja sillävälin karkoitan Fredden M:n sänkyyn, poistan märät petivaatteet, noin keskimäärin 2-3 täkkiä, pari tyynyä ja lakanat. Miten se aina onnistuukin kastelemaan ihan kaiken? Jatkan operaatiota pesemällä patjan ja virittämällä systeemit loppuyötä ajatellen. Inhoan patjansuojuksia. Ne on hiostavia ja kertakaikkisen kamalia. Siksi niistä luovuttiin heti kun sängyn kstumisen todennäköisyys väheni viikoittaisesta satunnaisiin tapahtumiin. Pesen mieluummin patjaa keskellä yötä.


Aamulla kodinhoitohuoneen lattialla odottaa kasa haisevaa pyykkiä. Yksi koneellinen, kaksi koneellista, kolme koneellista. Kun nyt ollaan tässä puuhassa, voi samalla vaihtaa lakanat kaikkiin sänkyihin ja pestävä pyykki lisääntyy kuuteen tai seitsemään koneelliseen. Siinä pyykätessäni voin lajitella puhtaat pyykit, M auliisti auttaa ja vie omansa ja palaa vielä hakemaan poikienkin korillisen. Mulle on aivan tuontaivaallisen se ja sama onko ne M:n mekot henkareissa oikein, ihanaa on että se on viimeinkin tajunnut että auttaakin saa. Tää valkeni sille joskus loppusyksystä kun laitoin meidän pyykin suurkuluttajan hoitamaan pyykit kertaalleen alusta loppuun. M:n mielestä paita on likainen jos sen on vetäissyt päälleen, todennut väärän sävyiseksi-pituiseksi-muotoiseksi-tuntuiseksi ja sen jälkeen sen voi laittaa likapyykkin. Pestyään meidän pyykit kertaalleen, se on säännöllisesti tarjonnut apuaan.



Siinä sivussa me leikitään. Ensin tehdään autorata. Sen jälkeen kannetaan legolaatikko M:n huoneeseen ja rakennetaan meidän legokaupunkiin koulu. Huomenna ne kuulemma haluaa et me rakennetaan  sairaala ja Starbucks, ja Starbucksissa pitää tietty olla takka. Sairaala-ajatuksesta syntyy hetkessä sairaala meille kotiin, paarien materiaalina meidän matkasilityslauta, tyyny ja lämpötyynyn flanellinen suojakuori. Ensihoitajat kantaa potilaita paareilla jatkohoitoon M:n sairaalaan ja M lääkitsee niitä apunaan kourallinen lääkeruiskuja, käsipyyhkeitä ja kosteuspyyhkeitä. Mä autan niitä vetämään sinisiä kumihanskoja käsiin ja ikävöin hetken ihan salaa sairaalaan.



Jossakin välissä me siirrytään alakertaan ja jannut pistää pystyyn majan. Majan toisella laidalla M järjestää magneetteja jannujen yrittäessä epätoivoisesti saada pehmolelujaan nukkumaan. Niillä on aina joko jano tai pissahätä tai painajaisia, jotenkin musta tuntuu et oon kuullut tän ennenkin.





Koko päivänä kukaan ei ole pelannut tabletilla yhtään sen enempää kuin katsonut telkkariakaan ja mä tunnen itseni hyväksi äidiksi. Viimeisenä villityksenä me tosin tehdään kaikki neljä yhdessä telkkarin ohjaamana reilun puolentunnin Pilates. Illalla tultuaan kiipeilystä, M esittelee Freddelle miten me hengitettiin sisään ja ulos ja heiluteltiin samalla käsiä. O ilmoittaa et sillä oli sohvassa ihan omat jumpat. 

M:lla jalassa uudet kiipeilykengät

Matkalla kiipeilyyn me käydään nopeesti kaupassa, soijajogurttia, kanaa, tiikerirapuja, vihanneksia, kivennäisvettä, voitaikina uudeksivuodeksi, ja ruokakomeroon vielä paria erilaista sokeria. Aamiaisjogurtin sekaan ja leipää varten chian siemeniä. Saan päähäni järjestää keksien makutestin ja ostan myös sitruuna-parsakaali-, punajuuri-appelsiini-suklaa- ja kesäkurpitsa-porkkana-inkiväärikeksejä, voittaja saattaa jatkosta löytyä myös lasten eväslaatikoista. 

turbinadosokeria, kookossokeria ja niitä chian siemeniä

mikä voittaa?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...