Siirry pääsisältöön

tule joululoma jo

On maanantaiaamu. Olen taas kerran pakannut kolme reppua, laittanut kolmet eväät, sukinut ja harjannut, patistanut ja muistuttanut, vetänyt vessan kahdesti sen jälkeen kun joku muu ei muistanut. Olen paistanut vohveleita ja kuullut että ne on pahoja. Olen saattanut kaksi lasta koulubussiin ja pakannut yhden isänsä autoon. Olen etsinyt silmälaseja sen kanssa joka ne hukkasi – taas. En löytänyt. Lapsen lohdutuksen sanat; ”Äiti, ei se mitään. Mä nään oikein hyvin jos ei tartte tehdä matikkaa tai lukea”  kirvoitti miltei sen nielaistun karjaisun. Tyydyin kysymään että mitä se kuvittelee siellä koulussa tekevänsä ja sain vastaukseksi; ”Ai joo”. Olen ottanut vastaan maanantaiahdistusta siltä joka toimii elämässään muutenkin kolmannesnopeudella, ja joka ei ehdi koskaan – ainakaan maanantaisin – yhtään mihinkään. Se ei halunnut mennä kouluun, ainakaan isänsä kyydillä, eikä oikeastaan muutenkaan. Se ei halunnut pukea eikä laittaa kenkiä eikä oikeastaan mitään muutakaan. Sanoinko jo että aamiainen oli pahaa? Viisi yötä lasten joululoman alkuun, kymmenen jouluun – tule joululoma kultainen.

Vihdoinkin saan juoda kupin kahvia rauhassa. Istun ja nautin aamusta huolimatta siitä että yläkerrassa vallitsee pyykkikaaos, jannujen lounaat odottaa pakkaamistaan, ekojen joulujuhlien pikkuleivät pitää asetella nätisti esille, suihkussakin tarttis käydä ja näyttää taas nätiltä. Nyt on mun aamuhetki, onni on tässä.

sunnuntaiherkkua

Eilen me leivottiin pipareita, kaupan valmiista taikinasta kun tajusin et siinähän ei ole maitoa, ja me koristeltiin ne piparit ja mä poltin kolme sormea tehdessäni hirsimökkiä pretzeleistä. Oli sunnuntai ja me syötiin yhdessä fondueta. Kävin mä kampaajallakin.



onni on Seattlen talvi










Lauantaina juhlittiin ystävien kanssa, talo täyttyi ihmisistä ja iloisesta puheensorinasta. Ystävät on suuri siunaus. Meidän joulujuhlat oli ennen perinne. Sit syntyi kolme lasta ja perinteet siirrettiin komeroon vaippojen ja uhmakohtausten tieltä. Onneksi lapset kasvaa ja vanhat perinteet voi kaivaa taas esiin komerosta.




ihana synttärilahja, kiitos Kummitäti T

kiitos Taideope! Tää on niin suloinen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...