Siirry pääsisältöön

ja voittaja on M!


Mun M voitti Klinikan piirustuskilpailun!!!!! Se saa palkinnoks jonkun jätskilahjakorttisysteemin, mutta tänään L anto sen valita miten se haluaa voittoaan juhlistaa. Mentiin sit koko perheellä ravintolaan syömään, M:n valkkaamaan ravintolaan – Red Robiniin. Kaikki kolme valkkas itse mitä haluaa syödä ja M jopa tilas ihan itse... kahdelle hampurilaiset rankalaisilla ja meidän kotivegelle – O - grilled cheese ja mandariinin lohkoja.

Illalla tilasin netistä kalkkunan kiitospäiväksi, pienimmän minkä löysin ja tääkin on siis useamman kilon – Pikku-Heidin Luomu Super Mini Kalkkuna. Hyväähän se on mutta realiteetit on mitkä on... K ehkä syö, O ei missään tapauksessa, hyvällä onnella M tykkää ja huonommalla hädin tuskin maistaa. Kaksi aikuista ei jaksa loputtomiin syödä yhtä ja samaa lintua. Meillä on aina ollut isot juhlat ja pöytä koreena, parhaimmillaan muistaakseni kolmetoista tän saman pöydän ääressä. Tänä vuonna hellitettiin ja todettiin että ollaan vaan keskenämme. Onko meistä tullut laiskoja vai erakoita? Ehkä vähän kumpaakin tai vaan uupuneita...

Mun torkkupeitosta puuttuu enää kymmenen lappua, 32 on jo neulottu ja suurin osa niistä odotushuoneissa, muutama autossa, pari illalla telkkarin edessä ja yksi tai kaksi MOPS kokouksessa.


neulotut "lättyset"

L pakkailee tossa sivussa. Huomenna me viedään se päivällä kentälle, M saa tulla koulusta mukaan kesken päivän ja ajetaan kentältä sit suoraan terapiaan...  Sille on helpompi ja parempi nähdä ihan konkreettisesti et L lähtee. Sit ollaan viikko keskenämme. 


Kommentit

  1. sanna9. marraskuuta 2012 klo 13.05

    Häh, mitä tapahtui mun eiliselle onnitteluviestille? No uudestaan siis:

    MAHTAVAA M, isot onnittelut. Ja pisteet L:lle, kun keksi noin hienon palkinnon. Kyllähän voittajat aina ne "Mitalikahvit" saa.

    TSemppiä reissun ajaksi. Mua alkoi naurattamaan, kun lähden siskon luo Lontooseen ja tuliaisiksi pyysivät Oltermannia ja karjalanpiirakoita ja ruisleipää (yleensä viedään myös kotletteja, KAllen mätitahnaa ja kotisinappia => tähän se silmiä pyörittelevä hymiö;). Toki leipovat myös itse, mutta nyt ei välttämättä ole aikaa, kun toinen lapsi just syntyi. Mutta mä kyllä ainakin koitan kysellä vierailta, että mitä haluavat, eihän kaikki ees tykkää noista perinneruuista. Tosin en kyllä syö esim. mämmiä itse, joten sitä en ees koita tarjoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa9. marraskuuta 2012 klo 13.44

      Kiitos, kiitos! JA ONNEA myös sinne! Ihania ja mahtavia uutisia!!!! L tuo mulle Auran sinappia, Fazerin sinistä ja ruisleipää tuliaisiksi ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää