Siirry pääsisältöön

matkaan ennen aamunkoittoa

M terapiaan - kotiin poikien kanssa - terapiaan hakemaan M ja jättämään O - lankakauppaan - terapiaan poimimaan O kyytiin - tossukauppaan kun M:n tearapia tossut on jääneet pieneksi, ei löytynyt - ruokakauppaan - lounaalle Taideopen kanssa - kotiin vaihtamaan M:lle balettivaatteet ja mulle ulkoiluun sopiva asu - M balettiin - me muut joen rantaan ja kävelylle - M baletista - kotikauppaan ostamaan mandariineja kassalla molemmat pojat karkaa ja silmäkulmasta näen muutaman arvostelevan katseen... joku nainen pyörittelee silmiään kun saan jannut kiinni... yrittäkääpä itse pystyä parempaan ilman väkivaltaa... #@!#tana! - kotiin... kello on taas jo melkein neljä - postit - kuitit, tai siis ne kuittien summat L:n exceliin - tanssia ja laulua lasten kanssa - K jäähylle kun puri M:aa - O:lle pussi ranskalaisia ja pelti ja käyttöohjeet, M kiukkuaa jotakin olkkarissa, mutta tulee lopulta mukaan laittamaan ruokaa... - K takas jäähyltä ja pesemään mandariinit, O liittyy seuraan ja kohta meillä on puoli taloa tiskattuna - syömään - siivoa pöytä ja sotkut, tähän ei kukaan vahingossakaan osallistu - lapset kylpyyn - K haluaa kylvystä kakalle ja takas kylpyyn ja kakalle ja takas kylpyyn - O haluaa sänkyyn... lopulta kaksi nuorinta on pestyinä ja puhtaina sängyissään, K ei koskaan saanut kakattua - M:n hiustenpesu - M ylös kylvystä ja rasvaus ja kynsienleikkaus ja hampaidenpesu ja yöpaita - valkataan M:n aamun vaatteet yhdessä - Koira ulos - roskis ulos - pari erää lautapeliä M:n kanssa ...ja lopulta aikaa kirjoittaa, M leikkii edelleen tässä vieressä.

Taideopelle kiitos kahvista! Oli kivaa jutella ja turista...


Snouqualmie Riverin tulvamerkit vuosien varrelta...
K:n housut - Peek, villis - Hanna Andersson, paita - Mini Boden 
Mies ja joki
Ai joku öttiäinen vai?


Siivotaan nää ylimääräiset lehdet tänne jokeen...

Prima Ballerina





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...